Vähemmän hukkaa, enemmän arvoa : Laboratorion näytteiden lajittelupisteen kehittäminen Lean-filosofialla
Hjerppe, Minna (2016)
Hjerppe, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110215657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110215657
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Fimlab Laboratoriot Oy:n Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorion näytteiden lajittelupisteen prosessi Lean-filosofian mukaisesti arvovirtakaaviona, ja selvittää henkilökunnan mielipiteitä työpisteen toiminnasta kyselytutkimuksella. Opinnäytetyön tutkimusongelmilla tutkittiin työpisteen henkilöstöresurssia, näytteiden läpimenoaikaa prosessissa ja näytteen toimitustavan vaikutusta läpimenoaikaan. Lisäksi selvitettiin millaisia ongelmakohtia prosessista löytyy. Työn tavoitteena oli kehittää lajittelupisteen toimintaa ja lyhentää näytteiden läpimenoaikaa Lean-filosofian menetelmiä käyttäen prosessin kokonaiskustannustehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli myös henkilökunnan innostaminen Lean-filosofian mukaiseen ajattelu- ja työskentelytapaan.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen lähtökohtana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Kyselytutkimuksen vastausten (n=27) analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa ja kvantitatiivista sisällön erottelua. Havainnointien tulokset analysoitiin Excel-ohjelmalla. Lajittelupisteen näytteiden läpimenoaikoja havainnoitiin ennen prosessin muokkausta (n=21425) ja muokkauksen jälkeen (n=16522), ja havainnointien tuloksista muodostettiin kaksi arvovirtakaaviota.
Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten perusteella prosessin henkilöstöresurssi oli riittävä, mutta asiakaspalveluun tarvittaisiin oma työpiste työn keskeytymisen välttämiseksi. Pisin läpimenoaika prosessissa oli sidosryhmien itse ottamilla näytteillä ja lyhyin läpimenoaika putkipostilla saapuvilla näytteillä. Suurimmat ongelmakohdat prosessissa kohdistuivat yhteistyöhön sidosryhmien kanssa, työpisteen työrauhaan ja tietoteknologisten järjestelmien yhteensopivuuteen ja toimivuuteen.
Prosessin kokonaiskustannustehokkuus parani marginaalisesti läpimenoaikojen lyhennyttyä prosessin muokkauksen jälkeen, mutta opinnäytetyöllä tuotettu dokumentoitu tieto prosessin ongelmakohdista voidaan nähdä arvokkaana. Prosessin kehitystä jatketaan tulevaisuudessa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian mukaisesti. Tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua sidosryhmien näytteenottoperehdytykseen, asiakaspalvelutyöpisteen muodostamiseen, tietoteknologisten yhteyksien kehittämiseen sidosryhmien kanssa sekä näytteiden kuljetusaikataulujen tasaisempaan porrastamiseen.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen lähtökohtana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Kyselytutkimuksen vastausten (n=27) analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa ja kvantitatiivista sisällön erottelua. Havainnointien tulokset analysoitiin Excel-ohjelmalla. Lajittelupisteen näytteiden läpimenoaikoja havainnoitiin ennen prosessin muokkausta (n=21425) ja muokkauksen jälkeen (n=16522), ja havainnointien tuloksista muodostettiin kaksi arvovirtakaaviota.
Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten perusteella prosessin henkilöstöresurssi oli riittävä, mutta asiakaspalveluun tarvittaisiin oma työpiste työn keskeytymisen välttämiseksi. Pisin läpimenoaika prosessissa oli sidosryhmien itse ottamilla näytteillä ja lyhyin läpimenoaika putkipostilla saapuvilla näytteillä. Suurimmat ongelmakohdat prosessissa kohdistuivat yhteistyöhön sidosryhmien kanssa, työpisteen työrauhaan ja tietoteknologisten järjestelmien yhteensopivuuteen ja toimivuuteen.
Prosessin kokonaiskustannustehokkuus parani marginaalisesti läpimenoaikojen lyhennyttyä prosessin muokkauksen jälkeen, mutta opinnäytetyöllä tuotettu dokumentoitu tieto prosessin ongelmakohdista voidaan nähdä arvokkaana. Prosessin kehitystä jatketaan tulevaisuudessa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian mukaisesti. Tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua sidosryhmien näytteenottoperehdytykseen, asiakaspalvelutyöpisteen muodostamiseen, tietoteknologisten yhteyksien kehittämiseen sidosryhmien kanssa sekä näytteiden kuljetusaikataulujen tasaisempaan porrastamiseen.