Lennokki-LAS-datan hyödyntäminen metsänhoitotöissä
Kemppinen, Mikko (2016)
Kemppinen, Mikko
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103015535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103015535
Tiivistelmä
Aiheena on ohjelmoida graafinen käyttöliittymätyökalu metsien inventointiin. Työkalun tarkoitus on hyödyntää LAS-paikkatietotiedostoja analysoiden ja kartoittaen alueet joustavasti metsänhoito- ja inventointitarpeiden mukaisesti. Sovellus pohjautuu kansallisiin metsätietostandardeihin. Kehitettyä työkalua käytettiin Visulahden ja Tuusulan LAS-paikkatietotiedostojen analysointiin, käsittelyyn ja metsän kehitysluokkien kartoitukseen eri testileikkauksille. Sovellus käyttää Python-ohjelmointikieltä. Työkalun kehityksessä keskitytään sen nopeuden ja muistinkäytön parantamiseen, myös analysoitavan datan tuloksien tarkkuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tuusulan ja Visulahden LAS-tiedostojen eroavan tietorakenteen sovittaminen ohjelmaan. Keilausdatan visualisoinnissa käytettiin FugroViewer työkalua.
Aihe on osa isompaa projektia nimeltä Maaseutu 2.0, mikä tukee metsäpalveluyrittäjyyttä, metsäomaisuuden hallinnointia ja maataloustoimintaa.
Opinnäytetyötyön yhteydessä tutustuttiin lennokkien rakennusprosessiin ja kasattiin yksinkertainen lennokki. Toteutuksen onnistuminen vaati osien yhteensopivuuden määrittämisen ja tilaamisen kansainvälisiltä markkinoilta. Kokoaminen ja testaus toteutettiin internetistä löytyneitä ohjeita hyödyntäen.
Ohjelman ajettaessa lopputuotoksena syntyy analyysikuva käsitellystä alueesta, mistä voidaan värikoodien avulla tunnistaa kehitysluokat ja kiireellisyys.
Aihe on osa isompaa projektia nimeltä Maaseutu 2.0, mikä tukee metsäpalveluyrittäjyyttä, metsäomaisuuden hallinnointia ja maataloustoimintaa.
Opinnäytetyötyön yhteydessä tutustuttiin lennokkien rakennusprosessiin ja kasattiin yksinkertainen lennokki. Toteutuksen onnistuminen vaati osien yhteensopivuuden määrittämisen ja tilaamisen kansainvälisiltä markkinoilta. Kokoaminen ja testaus toteutettiin internetistä löytyneitä ohjeita hyödyntäen.
Ohjelman ajettaessa lopputuotoksena syntyy analyysikuva käsitellystä alueesta, mistä voidaan värikoodien avulla tunnistaa kehitysluokat ja kiireellisyys.