Kuntoutusohjaus täydentämässä tuki- ja liikuntaelinpotilaan ohjausta
Sjöblom, Hanna (2016)
Sjöblom, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102715469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102715469
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää minkälaista kuntoutumista ja toimintakykyä tukevaa ohjausta konservatiivisesti hoidettavat potilaat saavat Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) TULES-toimialueella. Lisäksi haluttiin selvittää, millä kuntoutusohjauksen keinoilla ohjausta voitaisiin täydentää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä TYKS:n TULES-toimialueen kanssa. Toimialueella hoidetaan tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja vammoja. Toiminta on sekä operatiivista että konservatiivista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin toimialueella toimivia lääkäreitä sekä fysio- ja toimintaterapeuttia. Yhteensä haastateltavia oli kahdeksan. Haastateltavat nimettiin toimialueen ylihoitajan toimesta siten, että kaikki vastuualueet, Traumojen hoitoa lukuun ottamatta, tulivat edustetuiksi. Traumojen hoito jätettiin opinnäytetyön ulkopuolelle, koska se poikkeaa merkittävästi toiminnaltaan muista vastuualueista. Lisäksi se on ainoa vastuualue, joka jo käyttää kuntoutusohjauksen palveluita.
Opinnäytetyössä todettiin, että kuntoutukseen ja toimintakykyyn liittyvää ohjausta annetaan, mutta se on melko kapea-alaista. Osittain ohjauksen kapea-alaisuus selittyi tiedon puutteella, koettiin ettei oma osaaminen riitä. Myös vastaanottoaikojen koettiin asettavan ohjaukselle rajat. Poikkeuksetta koettiin, että konservatiivisesti hoidettavien potilaiden ohjaus vaatii enemmän aikaa kuin leikattavien potilaiden ohjaus. Sisällöllisesti ohjauksen painopiste oli fyysisessä toimintakyvyssä ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Ohjauksen sisältö vaihteli melko paljon eri vastuualueiden välillä. Samoin vaihteli ohjauksen koettu tarve. Tämä selittyy pitkälti sillä, että hoidettavat potilasryhmät ovat vaihtelevia ja ne poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Osittain toimialueella nähtiin tarvetta kuntoutusohjaukselle, mutta yksimielisiä sen suhteen ei oltu. Valtaosa haastateltavista tunnisti kuitenkin potilasryhmän, joka voisi kuntoutusohjauksesta hyötyä. Kuntoutusohjauksen keinoista nousi esiin ohjaus ja neuvonta liittyen kuntoutuksen palveluihin, etuuksiin ja taloudellisiin asioihin, ammatilliseen kuntoutukseen ja elämänhallintaan. Kuntoutusohjaaja nähtiin myös linkkinä ja koordinaattorina eri toimijoiden välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin toimialueella toimivia lääkäreitä sekä fysio- ja toimintaterapeuttia. Yhteensä haastateltavia oli kahdeksan. Haastateltavat nimettiin toimialueen ylihoitajan toimesta siten, että kaikki vastuualueet, Traumojen hoitoa lukuun ottamatta, tulivat edustetuiksi. Traumojen hoito jätettiin opinnäytetyön ulkopuolelle, koska se poikkeaa merkittävästi toiminnaltaan muista vastuualueista. Lisäksi se on ainoa vastuualue, joka jo käyttää kuntoutusohjauksen palveluita.
Opinnäytetyössä todettiin, että kuntoutukseen ja toimintakykyyn liittyvää ohjausta annetaan, mutta se on melko kapea-alaista. Osittain ohjauksen kapea-alaisuus selittyi tiedon puutteella, koettiin ettei oma osaaminen riitä. Myös vastaanottoaikojen koettiin asettavan ohjaukselle rajat. Poikkeuksetta koettiin, että konservatiivisesti hoidettavien potilaiden ohjaus vaatii enemmän aikaa kuin leikattavien potilaiden ohjaus. Sisällöllisesti ohjauksen painopiste oli fyysisessä toimintakyvyssä ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Ohjauksen sisältö vaihteli melko paljon eri vastuualueiden välillä. Samoin vaihteli ohjauksen koettu tarve. Tämä selittyy pitkälti sillä, että hoidettavat potilasryhmät ovat vaihtelevia ja ne poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Osittain toimialueella nähtiin tarvetta kuntoutusohjaukselle, mutta yksimielisiä sen suhteen ei oltu. Valtaosa haastateltavista tunnisti kuitenkin potilasryhmän, joka voisi kuntoutusohjauksesta hyötyä. Kuntoutusohjauksen keinoista nousi esiin ohjaus ja neuvonta liittyen kuntoutuksen palveluihin, etuuksiin ja taloudellisiin asioihin, ammatilliseen kuntoutukseen ja elämänhallintaan. Kuntoutusohjaaja nähtiin myös linkkinä ja koordinaattorina eri toimijoiden välillä.