Musiikin mahti - askelille tahti : Musiikin mahdollisuuksia aivoverenkiertohäiriöpotilaan kävelyharjoittelussa
Honkonen, Elina; Kyyrönen, Hannele (2016)
Honkonen, Elina
Kyyrönen, Hannele
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101615214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101615214
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yleinen sairaus Suomessa. Sairauden aiheuttamat oireet vaikeuttavat kävelyä ja kuntoutumisessa kävelyn uudelleen oppimisella onkin tärkeä merkitys. AVH-potilaat hyötyvät intensiivisestä kävelyharjoittelusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli jäsentää tutkittua ja kokemusperäistä tietoa musiikin käytöstä AVH-potilaan kävelyharjoittelussa. Opinnäytetyötä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Miten musiikki tukee AVH-potilaan kävelyn uudelleen oppimista? Minkälaista musiikkia kannattaa valita AVH-potilaan kävelytaidon edistämiseen? Miten fysioterapeutti voisi hyödyntää musiikkia käytännön tilanteissa? Opinnäytetyön tavoitteena oli rohkaista fysioterapeutteja ja fysioterapeuttiopiskelijoita musiikin käyttöön AVH-potilaan kävelyharjoittelussa. Toiminnallisen opinnäytetyön tiedonhaun menetelminä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja teemahaastattelua. Toteutuksena oli opetustilanne Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoille musiikin mahdollisuuksista AVH-potilaan kävelyharjoittelussa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa aiheenamme olivat AVH, kävely ja sen erityispiirteet AVH-potilaalla sekä musiikin vaikutus ihmiseen. Musiikin laaja-alainen aktivointi aivoissa edistää AVH-potilaan hermoverkoston korjaantumista ja luo näin suotuisat edellytykset kävelykyvyn parantumiselle. Tulosten tarkastelussa vastasimme tutkimuskysymyksiimme tarkastelemiemme neljäntoista tutkimuksen sekä neljän teemahaastattelun perusteella. Tutkimusten mukaan musiikin käyttö kävelyharjoittelussa parantaa AVH-potilaan askelrytmiä, askelpituutta, kävelynopeutta ja kävelyn symmetriaa sekä tasapainoa. Musiikin on hyvä olla tempoltaan AVH-potilaan sen hetkisen askelrytmin mukaista, rytmiä esille tuovaa sekä potilaalle tuttua ja mielekästä. Kuitenkin jo pelkkä metronomin tikitys tuottaa vastetta. Harjoitteissa edetään musiikin kuuntelusta ja sen rytmin tunnustelusta AVH-potilaan kävelyharjoitteisiin hänen fysioterapeuttisten tavoitteidensa mukaisesti.
Toimenpide-ehdotuksena rohkaisemme tieteellisen ja kokemusperäisen tiedon valossa fysioterapeutteja toteuttamaan musiikillista kävelyharjoittelua. Myös kävelykestävyyttä voisi lisätä pidempikestoisen soittolistan käytöllä, jossa olisi asiakkaan askelrytmiin suhteutettua tempollista vaihtelevuutta. Jatkossa voisi tutkia musiikin vaikutusta AVH-potilaiden kävelyssä ilmenevien erityispiirteiden muuttumiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli jäsentää tutkittua ja kokemusperäistä tietoa musiikin käytöstä AVH-potilaan kävelyharjoittelussa. Opinnäytetyötä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Miten musiikki tukee AVH-potilaan kävelyn uudelleen oppimista? Minkälaista musiikkia kannattaa valita AVH-potilaan kävelytaidon edistämiseen? Miten fysioterapeutti voisi hyödyntää musiikkia käytännön tilanteissa? Opinnäytetyön tavoitteena oli rohkaista fysioterapeutteja ja fysioterapeuttiopiskelijoita musiikin käyttöön AVH-potilaan kävelyharjoittelussa. Toiminnallisen opinnäytetyön tiedonhaun menetelminä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja teemahaastattelua. Toteutuksena oli opetustilanne Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoille musiikin mahdollisuuksista AVH-potilaan kävelyharjoittelussa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa aiheenamme olivat AVH, kävely ja sen erityispiirteet AVH-potilaalla sekä musiikin vaikutus ihmiseen. Musiikin laaja-alainen aktivointi aivoissa edistää AVH-potilaan hermoverkoston korjaantumista ja luo näin suotuisat edellytykset kävelykyvyn parantumiselle. Tulosten tarkastelussa vastasimme tutkimuskysymyksiimme tarkastelemiemme neljäntoista tutkimuksen sekä neljän teemahaastattelun perusteella. Tutkimusten mukaan musiikin käyttö kävelyharjoittelussa parantaa AVH-potilaan askelrytmiä, askelpituutta, kävelynopeutta ja kävelyn symmetriaa sekä tasapainoa. Musiikin on hyvä olla tempoltaan AVH-potilaan sen hetkisen askelrytmin mukaista, rytmiä esille tuovaa sekä potilaalle tuttua ja mielekästä. Kuitenkin jo pelkkä metronomin tikitys tuottaa vastetta. Harjoitteissa edetään musiikin kuuntelusta ja sen rytmin tunnustelusta AVH-potilaan kävelyharjoitteisiin hänen fysioterapeuttisten tavoitteidensa mukaisesti.
Toimenpide-ehdotuksena rohkaisemme tieteellisen ja kokemusperäisen tiedon valossa fysioterapeutteja toteuttamaan musiikillista kävelyharjoittelua. Myös kävelykestävyyttä voisi lisätä pidempikestoisen soittolistan käytöllä, jossa olisi asiakkaan askelrytmiin suhteutettua tempollista vaihtelevuutta. Jatkossa voisi tutkia musiikin vaikutusta AVH-potilaiden kävelyssä ilmenevien erityispiirteiden muuttumiseen.