Gynekologisten solunsalpaajahoitoa saavien syöpäpotilaiden kokemukset saamastaan ohjauksesta
Hämäläinen, Petra; Inkinen, Jenni (2016)
Hämäläinen, Petra
Inkinen, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100614887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100614887
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Naistenklinikan osasto 11 gynekologista syöpää sairastavien ja solunsalpaajahoitoa saavien potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa ohjaukseen. Tavoitteena on, että työn tuloksia voidaan hyödyntää Naistenklinikan osasto 11 potilasohjauksen kehittämiseksi ja tulevaisuudessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden Siltasairaalan gynekologisten syöpäpotilaiden laadukkaan ja yksilöllisen potilasohjauksen tueksi.
Opinnäytetyön toteutukseen käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin professori Maria Kääriäisen kehittämällä Potilasohjauksen laadun arviointi–mittarilla, jonka modifioimme vastaamaan tutkimuksemme kohteena olevan potilasryhmän tarpeita. Kyselyitä kerättiin viiden viikon aikana keväällä 2016. Kohderyhmämme oli Naistenklinikan osasto 11 gynekologista syöpää sairastavat ja solunsalpaajahoitoa saavat potilaat. Tutkimukseen osallistui 35 gynekologista syöpäpotilasta. Kyselylomake sisälsi väittämiä viideltä eri ohjauksen osa-alueelta: ohjauksen resurssit, riittävyys, toteutus, vaikutus ja kehittäminen. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksesta kyselylomakkeen viimeisessä kohdassa.
Aineisto käsiteltiin SPSS – ohjelmaa hyödyntäen, ja tulokset havainnollistettiin frekvenssijakaumina. Tuloksien tarkasteluun koottiin pohjaksi teoria osio, mikä koostui potilasohjauksesta sekä syöpäpotilaan tiedon ja ohjauksen tarpeesta käsittelevistä tutkimuksista.
Tuloksista käy ilmi, että Naistenklinikan osasto 11 gynekologisen syöpäpotilaan ohjaus on kokonaisuudessaan hyvää. Vastaajat kokevat osasto 11 henkilökunnan omaavan gynekologisen syöpäpotilaan ohjaukseen vaadittavat valmiudet ja taidot. Tuloksista käy ilmi, että potilaat kokevat saavansa riittävästi informaatiota hoidoista ja hoitoon liittyvistä tutkimuksista. Ohjauksessa toteutuu potilaslähtöisyys ja yksilöllisyys, mutta ohjauksen tavoitteellisuus uupuu. Potilaat kokevat ohjauksen edistäneen heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Vähäisen vastaajamäärän vuoksi tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Ne kuitenkin antavat viitteitä gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksen kehittämiseen.
Opinnäytetyön toteutukseen käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin professori Maria Kääriäisen kehittämällä Potilasohjauksen laadun arviointi–mittarilla, jonka modifioimme vastaamaan tutkimuksemme kohteena olevan potilasryhmän tarpeita. Kyselyitä kerättiin viiden viikon aikana keväällä 2016. Kohderyhmämme oli Naistenklinikan osasto 11 gynekologista syöpää sairastavat ja solunsalpaajahoitoa saavat potilaat. Tutkimukseen osallistui 35 gynekologista syöpäpotilasta. Kyselylomake sisälsi väittämiä viideltä eri ohjauksen osa-alueelta: ohjauksen resurssit, riittävyys, toteutus, vaikutus ja kehittäminen. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksesta kyselylomakkeen viimeisessä kohdassa.
Aineisto käsiteltiin SPSS – ohjelmaa hyödyntäen, ja tulokset havainnollistettiin frekvenssijakaumina. Tuloksien tarkasteluun koottiin pohjaksi teoria osio, mikä koostui potilasohjauksesta sekä syöpäpotilaan tiedon ja ohjauksen tarpeesta käsittelevistä tutkimuksista.
Tuloksista käy ilmi, että Naistenklinikan osasto 11 gynekologisen syöpäpotilaan ohjaus on kokonaisuudessaan hyvää. Vastaajat kokevat osasto 11 henkilökunnan omaavan gynekologisen syöpäpotilaan ohjaukseen vaadittavat valmiudet ja taidot. Tuloksista käy ilmi, että potilaat kokevat saavansa riittävästi informaatiota hoidoista ja hoitoon liittyvistä tutkimuksista. Ohjauksessa toteutuu potilaslähtöisyys ja yksilöllisyys, mutta ohjauksen tavoitteellisuus uupuu. Potilaat kokevat ohjauksen edistäneen heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Vähäisen vastaajamäärän vuoksi tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Ne kuitenkin antavat viitteitä gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksen kehittämiseen.