Ampuma-aseen määritelmän oikeudelliset tulkintaongelmat
Munter, Henry (2016)
Munter, Henry
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514863
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tutkimuksen kautta ampuma-aselain (1/1998) mukaisten ampuma-asetta määrittelevien säännösten sisältöä sekä niiden käytännön merki-tystä säännöksiä tulkittaessa. Erityisesti tarkastellaan ampuma-aseen määrittelevää ampuma-aselain 2 §:ää ja säännökseen vuonna 2011 tehdyn muutoksen aiheuttamaa problematiikkaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään ampuma-aseen määritelmän aiheuttamia oikeudellisia tulkintaongelmia. Tarkoituksena on myös pohtia, mitä velvoitteita ja haasteita lain nykyinen sanamuoto aiheuttaa. Tarkastelussa ovat erityisesti ampuma-aseen määritelmän piiriin liitetyt asetta muistuttavat esineet, jotka ovat rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta ilman erityistietoja ja –taitoja muunnettavissa toimiviksi ampuma-aseiksi.
Opinnäytetyö voidaan nähdä työelämälähtöisenä tutkimuksena. Se tuottaa lisäarvoa ampuma-aseiden parissa työskenteleville virkamiehille sekä ase-elinkeinonharjoittajille antamalla tietoa kysymykseen, mikä on ampuma-aselain tarkoittama ampuma-ase ja millaisia oikeudellisia ongelmia ja ratkaisuja perusteluineen ampuma-aseen määritelmästä on syntynyt.
Aihetta tarkastellaan oikeusdogmatiikan keinoin. Tietoperusta muodostuu pääasiassa kansallisesta ampuma-aselainsäädännöstä, jonka rinnalla tutkitaan vaikuttavaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Lainsäädännön ohella teoreettinen viitekehys rakentuu viranomaisohjeista ja –määräyksistä, oikeuskirjallisuudesta sekä tarkasteltavasta oikeustapauksesta.
Tutkimuksen johtopäätös on, että nykyinen ampuma-aselaki on ampuma-aseen määritelmän osalta epäselvä. Viranomais- tai tuomioistuinratkaisut eivät myöskään anna asiaan selkeää ratkaisu- tai oikeuspohjaa, koska niissä on tulkittu ampuma-aseen määritelmää ja siihen liittyvää luvanvaraisuutta eri puolella Suomea eri tavoin.
Ampuma-aselain ampuma-aseen määritelmän tulkinnanvaraisuudesta johtuen on syytä harki-ta, pitäisikö ampuma-aselakiin lisätä tieliikennelain (267/1981) 108 a §:n mukainen säännös, joka antaisi Poliisihallitukselle valtuudet antaa lakia yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita ampuma-aselain soveltamiseksi. Vaihtoehtoisesti AAseL 119 §:ää voitaisiin täydentää siten, että ampuma-aseasetuksella (145/1998) voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä myös luvanvaraisuutta edellyttävistä muunnettavissa olevista ampuma-asetta muistuttavista esineistä kuten joistain starttiaseista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään ampuma-aseen määritelmän aiheuttamia oikeudellisia tulkintaongelmia. Tarkoituksena on myös pohtia, mitä velvoitteita ja haasteita lain nykyinen sanamuoto aiheuttaa. Tarkastelussa ovat erityisesti ampuma-aseen määritelmän piiriin liitetyt asetta muistuttavat esineet, jotka ovat rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta ilman erityistietoja ja –taitoja muunnettavissa toimiviksi ampuma-aseiksi.
Opinnäytetyö voidaan nähdä työelämälähtöisenä tutkimuksena. Se tuottaa lisäarvoa ampuma-aseiden parissa työskenteleville virkamiehille sekä ase-elinkeinonharjoittajille antamalla tietoa kysymykseen, mikä on ampuma-aselain tarkoittama ampuma-ase ja millaisia oikeudellisia ongelmia ja ratkaisuja perusteluineen ampuma-aseen määritelmästä on syntynyt.
Aihetta tarkastellaan oikeusdogmatiikan keinoin. Tietoperusta muodostuu pääasiassa kansallisesta ampuma-aselainsäädännöstä, jonka rinnalla tutkitaan vaikuttavaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Lainsäädännön ohella teoreettinen viitekehys rakentuu viranomaisohjeista ja –määräyksistä, oikeuskirjallisuudesta sekä tarkasteltavasta oikeustapauksesta.
Tutkimuksen johtopäätös on, että nykyinen ampuma-aselaki on ampuma-aseen määritelmän osalta epäselvä. Viranomais- tai tuomioistuinratkaisut eivät myöskään anna asiaan selkeää ratkaisu- tai oikeuspohjaa, koska niissä on tulkittu ampuma-aseen määritelmää ja siihen liittyvää luvanvaraisuutta eri puolella Suomea eri tavoin.
Ampuma-aselain ampuma-aseen määritelmän tulkinnanvaraisuudesta johtuen on syytä harki-ta, pitäisikö ampuma-aselakiin lisätä tieliikennelain (267/1981) 108 a §:n mukainen säännös, joka antaisi Poliisihallitukselle valtuudet antaa lakia yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita ampuma-aselain soveltamiseksi. Vaihtoehtoisesti AAseL 119 §:ää voitaisiin täydentää siten, että ampuma-aseasetuksella (145/1998) voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä myös luvanvaraisuutta edellyttävistä muunnettavissa olevista ampuma-asetta muistuttavista esineistä kuten joistain starttiaseista.