Vanhempien osallisuus : Vanhempien kokemuksia osallisuudestaan päiväkodissa
Jokitalo, Eija; Kotti, Elina (2016)
Jokitalo, Eija
Kotti, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016093014742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016093014742
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia omasta osallisuudestaan eräässä nokialaisessa päiväkodissa. Osallisuus on tärkeää vanhempien ja päiväkodin välisessä yhteistyössä, kasvatuskumppanuudessa. Vanhempien osallisuus painottuu vahvasti uudessa varhaiskasvatuslaissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa vanhempien kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän osallisuudestaan sekä saada heidän ideoitaan esiin osallisuuden kehittämiseksi.
Opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa teoria voi toimia apuna analyysin etenemisessä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat sekä avoimia että asteikkoihin perustuvia.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, että kasvatuskumppanuus tutkimuspäiväkodissa toimi melko hyvin ja oma osallisuus koettiin pääsääntöisesti riittävänä. Eriäviäkin mielipiteitä nousi kuitenkin jonkin verran esiin. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että osallisuuden kokemukseen vaikutti kiireen tuntu, henkilökunnan vaihtuvuus ja se, miten heidät kohdataan päiväkodissa. Vanhemmille oli myös tärkeää saada tietoa lapsensa päivän kulusta. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että toimiva kasvatuskumppanuussuhde mahdollistaa vanhempien osallisuuden päiväkodin arjessa ja keskusteluissa. Vanhempien tulee kuitenkin itse saada valita osallisuutensa taso. Vanhemmilta tulleita kehitysideoita oman osallisuutensa lisäämiseksi olivat esimerkiksi sähköiset kyselyt/palaute, reissuvihko ja avoimien ovien päivä. Myös pihatapahtumat saivat kannatusta, sillä mahdollistavat tutustumisen toisiin vanhempiin.
Tutkimus tuotti tietoa päiväkodinhenkilökunnalle siitä, miten vanhemmat kokevat osallisuutensa ja näin tulosten pohjalta on mahdollisuus kehittää toimintaansa enemmän vanhemman osallisuutta huomioon ottavaksi.
Opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa teoria voi toimia apuna analyysin etenemisessä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat sekä avoimia että asteikkoihin perustuvia.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, että kasvatuskumppanuus tutkimuspäiväkodissa toimi melko hyvin ja oma osallisuus koettiin pääsääntöisesti riittävänä. Eriäviäkin mielipiteitä nousi kuitenkin jonkin verran esiin. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että osallisuuden kokemukseen vaikutti kiireen tuntu, henkilökunnan vaihtuvuus ja se, miten heidät kohdataan päiväkodissa. Vanhemmille oli myös tärkeää saada tietoa lapsensa päivän kulusta. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että toimiva kasvatuskumppanuussuhde mahdollistaa vanhempien osallisuuden päiväkodin arjessa ja keskusteluissa. Vanhempien tulee kuitenkin itse saada valita osallisuutensa taso. Vanhemmilta tulleita kehitysideoita oman osallisuutensa lisäämiseksi olivat esimerkiksi sähköiset kyselyt/palaute, reissuvihko ja avoimien ovien päivä. Myös pihatapahtumat saivat kannatusta, sillä mahdollistavat tutustumisen toisiin vanhempiin.
Tutkimus tuotti tietoa päiväkodinhenkilökunnalle siitä, miten vanhemmat kokevat osallisuutensa ja näin tulosten pohjalta on mahdollisuus kehittää toimintaansa enemmän vanhemman osallisuutta huomioon ottavaksi.