Kavallukset Päijät-Hämeessä : Kavallusten piirteet ja rikoslain soveltaminen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa
Mäki, Hanna (2016)
Mäki, Hanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714603
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena ovat kavallukset Päijät-Hämeessä, kavallusten piirteet ja rikoslain soveltaminen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, minkä tyyppisiä kavallukset Päijät-Hämeessä ovat ja kuinka rikoslakia on sovellettu kavallustuomioissa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita käräjätuomarit kohtaavat kavallusrikoksia tuomitessaan.
Lähteinä opinnäytetyössä käytetään rikoslakia valmistelutöineen, kavallusrikoksia käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja artikkeleja sekä oikeuskäytäntöä eri oikeusasteilta. Opinnäytetyö on monimenetelmätutkimus, yhdistäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tiedonkeruuta ja analysointia. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnetään kirjallisia dokumentteja sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluja.
Opinnäytetyössä perehdytään kavallusrikosten sääntelyn historiaan, painottuen kuitenkin lainsäädännön nykytilaan ja kavallusrikostyyppeihin oikeuskäytännön valossa. Tutkimusosa työssä painottuu Päijät-Hämeen käräjäoikeuden vuosien 2013–2015 välillä antamaan 52 kavallustuomioon ja kavallusten tyyppipiirteiden selvittämiseen sekä käräjätuomareiden kavallustuomioissa kohtaamien haasteiden kartoittamiseen.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että Päijät-Hämeessä tehdyt kavallukset ovat todella monimuotoisia. Kavallukset vaihtelevat suuresti niin tekotavoiltaan, tekosuhteiltaan kuin kavallussummiltaankin, minkä vuoksi kavallukset ovat usein perusrikoksia haasteellisempia tuomita. Kavallustapausten vähyys tuomioistuimissa asettaa myös haasteita käräjätuomareille. Tekotyypiltään kavallukset ovat suurelta osin esinekavalluksia, joissa yleisimmät tekotavat ovat kavallukset kassavaroista tai tilinkäyttöoikeuteen perustuen. Tyypillisimmillään kavallukseen syyllistyy Päijät-Hämeessä 60–80-luvulla syntynyt työntekijä ja anastuksen kohteena ovat työnantajan varat.
Lähteinä opinnäytetyössä käytetään rikoslakia valmistelutöineen, kavallusrikoksia käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja artikkeleja sekä oikeuskäytäntöä eri oikeusasteilta. Opinnäytetyö on monimenetelmätutkimus, yhdistäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tiedonkeruuta ja analysointia. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnetään kirjallisia dokumentteja sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluja.
Opinnäytetyössä perehdytään kavallusrikosten sääntelyn historiaan, painottuen kuitenkin lainsäädännön nykytilaan ja kavallusrikostyyppeihin oikeuskäytännön valossa. Tutkimusosa työssä painottuu Päijät-Hämeen käräjäoikeuden vuosien 2013–2015 välillä antamaan 52 kavallustuomioon ja kavallusten tyyppipiirteiden selvittämiseen sekä käräjätuomareiden kavallustuomioissa kohtaamien haasteiden kartoittamiseen.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että Päijät-Hämeessä tehdyt kavallukset ovat todella monimuotoisia. Kavallukset vaihtelevat suuresti niin tekotavoiltaan, tekosuhteiltaan kuin kavallussummiltaankin, minkä vuoksi kavallukset ovat usein perusrikoksia haasteellisempia tuomita. Kavallustapausten vähyys tuomioistuimissa asettaa myös haasteita käräjätuomareille. Tekotyypiltään kavallukset ovat suurelta osin esinekavalluksia, joissa yleisimmät tekotavat ovat kavallukset kassavaroista tai tilinkäyttöoikeuteen perustuen. Tyypillisimmillään kavallukseen syyllistyy Päijät-Hämeessä 60–80-luvulla syntynyt työntekijä ja anastuksen kohteena ovat työnantajan varat.