Kuhan kudun käynnistäminen
Jalkanen, Juuso (2016)
Jalkanen, Juuso
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714600
Tiivistelmä
Kuhan (Sander lucioperca) kiertovesiviljely on lisääntymässä Suomessa. Viljelyn lisääntyessä myös tarvittavan alkumateriaalin eli poikasten tarve kasvaa. Poikasten hankkiminen tapahtuu nykyään käytännössä luonnonravintolammikkoviljelyn kautta eli kudun tapahduttua normaalien vuodenaikojen mukaan. Intensiiviviljelyssä poikasia voidaan kuitenkin tarvita myös luontaisen kutuajan ulkopuolella. Opinnäytteen tarkoituksena oli osoittaa kokeella, kuinka eri kirjallisuuslähteissä kuvattu kuhan kudetusmenetelmä toimii.
Kudetusmenetelmän testausta varten rakennettiin koejärjestelyt neljälle altaalle. Koe tapahtui Clewer Oy:n tiloissa kylmähuoneessa. Kuhat valittiin Clewer Oy:n kiertovesijärjestelmästä.
Kuhille järjestettiin säädettävän kylmäkoneen avulla yhdeksän viikkoinen talvi 5℃ - 6℃ vedessä. Päivän pituus muutettiin kuuteen tuntiin. Talvea seurasi 12 viikkoinen kevät 13℃ - 14℃ asteissa vedessä valoisien tuntien kasvaessa 16 tuntiin. Siirtymä talvesta kevääseen tapahtui viikon aikana lämpöä tasaisesti nostaen ja päivänpituus muutettiin kymmeneen tuntiin. Vuodenaikojen järjestämisellä pyrittiin kypsyttämään kuhien sukutuotteet kudun onnistumiseksi.
Kevätviikolla 12 kahteen naaraaseen ja kahteen urokseen injektoitiin hormonit (naaraille koriongonadotropiinia ja uroksille karpinaivolisäkettä) kudun laukaisemiseksi. Kutu tapahtui turoon 48 tunnin sisällä.
Tulosten perusteella kokeeseen valittu lämpö- ja valojaksotus kehitti yhden naaraan sukutuotteet tasolta 1 tasolle 3. Kahdella koiraista maiti kehittyi kovasta valuvaksi. Hormonien käyttö laukaisi näiden kolmen kuhan lisäksi yhden aiemmin kehittymättömän naaraan kudun.
Kudetusmenetelmän testausta varten rakennettiin koejärjestelyt neljälle altaalle. Koe tapahtui Clewer Oy:n tiloissa kylmähuoneessa. Kuhat valittiin Clewer Oy:n kiertovesijärjestelmästä.
Kuhille järjestettiin säädettävän kylmäkoneen avulla yhdeksän viikkoinen talvi 5℃ - 6℃ vedessä. Päivän pituus muutettiin kuuteen tuntiin. Talvea seurasi 12 viikkoinen kevät 13℃ - 14℃ asteissa vedessä valoisien tuntien kasvaessa 16 tuntiin. Siirtymä talvesta kevääseen tapahtui viikon aikana lämpöä tasaisesti nostaen ja päivänpituus muutettiin kymmeneen tuntiin. Vuodenaikojen järjestämisellä pyrittiin kypsyttämään kuhien sukutuotteet kudun onnistumiseksi.
Kevätviikolla 12 kahteen naaraaseen ja kahteen urokseen injektoitiin hormonit (naaraille koriongonadotropiinia ja uroksille karpinaivolisäkettä) kudun laukaisemiseksi. Kutu tapahtui turoon 48 tunnin sisällä.
Tulosten perusteella kokeeseen valittu lämpö- ja valojaksotus kehitti yhden naaraan sukutuotteet tasolta 1 tasolle 3. Kahdella koiraista maiti kehittyi kovasta valuvaksi. Hormonien käyttö laukaisi näiden kolmen kuhan lisäksi yhden aiemmin kehittymättömän naaraan kudun.