Sähköisten ohjelmistojen kartoitus : Case: Tilitoimisto
Kylliäinen, Elina (2016)
Kylliäinen, Elina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714586
Tiivistelmä
Digitaalisuus ja sähköiset ohjelmistot muuttavat tilitoimistojen arkea. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan liiketoimintaa, ja erityisesti selvittää sopivin ohjelmisto tilitoimiston palvelujen tarjontaan. Tutkimusongelmana oli selvittää, että mikä sähköinen taloushallinnon ohjelma sopisi parhaiten toimeksiantajan palveluiden tarjontaan. Opinnäytetyön alaongelmana oli lisäksi se kuinka toimeksiantaja voi parantaa liiketoimintaansa käyttäen digitalisaation tuomia etuja hyödykseen.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa on käsitelty sähköisten talouden prosessien lisäksi sähköinen taloushallinto yleisesti. Luvussa esitellään prosessien toteutusta sähköisenä ja niiden hyötyjä verrattuna perinteisiin menetelmiin. Toinen luku käsittelee tilitoimistojen sähköistymistä digitalisaation myötä. Alussa esitellään tilitoimistoala Suomessa sekä alaan kohdistuvaa murrosta. Luvun lopussa on esitelty seikkoja, joihin alan sähköistyminen vaikuttaa.
Työssä on käytetty tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Toimeksiantaja haastateltiin kasvotusten muutamaan kertaan. Toimeksiantajan haastatteluilla haettiin alkukartoitustietoa ohjelmistoista ja mitä niistä haluttiin selvittää. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastatteluilla ja ohjelmistojen dokumenteilla ja esitteillä. Teemahaastatteluiden tarkoitus oli kerätä käyttäjäkokemustietoa tilitoimiston edustajilta, koskien ohjelmistoja ja digitalisaation tuomia muutoksia tilitoimiston arkeen.
Tutkimustuloksissa esiteltiin teemahaastattelut ja ohjelmistot sekä niiden yhteenveto. Tutkimuksista saatujen tulosten perusteella toimeksiantajayritykselle suositeltiin, että muutoksia koko liiketoimintaan on tehtävä. Muutokset on hyvä aloittaa ohjelmistovalinnalla, kehittää sitä kautta hinnoittelua ja ansaintamalleja sekä lisäksi koko työyhteisöä. Toimeksiantaja hyötyy tutkimuksen tuloksista. Ohjelmistoista on saatu paljon käyttäjälähtöistä tietoa. Tietoa on saatu ohjelmiston lisäksi myös seikoista, joilla toimeksiantaja voi parantaa ja kasvattaa liiketoimintaansa.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa on käsitelty sähköisten talouden prosessien lisäksi sähköinen taloushallinto yleisesti. Luvussa esitellään prosessien toteutusta sähköisenä ja niiden hyötyjä verrattuna perinteisiin menetelmiin. Toinen luku käsittelee tilitoimistojen sähköistymistä digitalisaation myötä. Alussa esitellään tilitoimistoala Suomessa sekä alaan kohdistuvaa murrosta. Luvun lopussa on esitelty seikkoja, joihin alan sähköistyminen vaikuttaa.
Työssä on käytetty tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Toimeksiantaja haastateltiin kasvotusten muutamaan kertaan. Toimeksiantajan haastatteluilla haettiin alkukartoitustietoa ohjelmistoista ja mitä niistä haluttiin selvittää. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastatteluilla ja ohjelmistojen dokumenteilla ja esitteillä. Teemahaastatteluiden tarkoitus oli kerätä käyttäjäkokemustietoa tilitoimiston edustajilta, koskien ohjelmistoja ja digitalisaation tuomia muutoksia tilitoimiston arkeen.
Tutkimustuloksissa esiteltiin teemahaastattelut ja ohjelmistot sekä niiden yhteenveto. Tutkimuksista saatujen tulosten perusteella toimeksiantajayritykselle suositeltiin, että muutoksia koko liiketoimintaan on tehtävä. Muutokset on hyvä aloittaa ohjelmistovalinnalla, kehittää sitä kautta hinnoittelua ja ansaintamalleja sekä lisäksi koko työyhteisöä. Toimeksiantaja hyötyy tutkimuksen tuloksista. Ohjelmistoista on saatu paljon käyttäjälähtöistä tietoa. Tietoa on saatu ohjelmiston lisäksi myös seikoista, joilla toimeksiantaja voi parantaa ja kasvattaa liiketoimintaansa.