Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Henkilöstötutkimuksen hyödyntäminen organisaation kehittämisessä
Hakala, Kaisa (2016)
Hakala, Kaisa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714578
Tiivistelmä
Kehittämistehtävä toteutettiin pääkaupunkiseudulla toimivassa koulutusorganisaatiossa Amiedussa, jota ylläpitää Ami-säätiö. Työ aloitettiin keväällä 2015 ja saatiin päätökseen kesällä 2016.
Kehittämistehtävän tavoitteena on rakentaa ja toteuttaa organisaatiolle uusi henkilöstötutkimus, sekä selvittää, millaisella toimintatavalla henkilöstötutkimuksella kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin organisaation kehittämisessä.
Kehittämistehtävän lähestymistapa on deduktiivinen. Ensin rakennettiin kirjallisuuteen perustuen viitekehys, jota sovellettiin käytäntöön. Työ toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella ja tutkimus-menetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta.
Henkilöstötutkimus ja sen pohjana käytetty malli on rakennettu kehittämistehtävän teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Viitekehyksessä selvitettiin henkilöstötutkimuksen toteuttamisen lähtökohtia, sekä tutustuttiin työhyvinvoinnin eri näkökulmiin ja organisaation menestymiselle keskeisiin työelämän ilmiöihin, jotka vaikuttavat henkilöstön onnistumisen edellytyksiin työssä ja näin yrityksen kykyyn menestyä. Viitekehyksen pohjalta, henkilöstötutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millaiset onnistumisen edellytykset organisaation henkilöstö kokee omaavansa. Onnistumisen edellytyksiä tarkasteltiin työhyvinvoinnin viidestä eri näkökulmasta; minä itse, työ, työyhteisö, johtaminen sekä organisaatio, sekä kuuden osa-alueen kautta; uudistava oppiminen, innostus, sisäinen motivaatio, avoin vuorovaikutus, resilienssi sekä aito tuottavuus ja vaikuttavuus.
Henkilöstön onnistumisen edellytysten kehittymistä mitattiin seurantatutkimuksella, jonka tavoitteena oli toimia välimittarina ja tulosten kautta lisätä informaatiota henkilöstön onnistumisen edellytyksistä, sekä tukea oikeiden kehittämistoimenpiteiden tekemisessä.
Kehittämistehtävän toista tavoitetta, henkilöstötutkimuksen tarjoaman tiedon parempaa hyödyntämistä, lähdettiin konkreettisesti testaamaan yhdessä organisaation toimintayksikössä. Yksikössä pilotoitiin uutta toimintatapaa, jonka tavoitteena oli muuntaa tutkimustulokset konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja pilotin onnistumista mitattiin omalla seu-rantatutkimuksella.
Kehittämistehtävälle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tutkimuksen uudistamisen ja toteuttamisen, sekä pilotoinnin tulosten pohjalta esitettiin organisaation johdolle kehittämisehdotuksia, kuinka henkilöstötutkimus tulisi toteuttaa, sekä kuinka sen tuloksia voisi entistä paremmin hyödyntää organisaation kehittämisen tukena. Organisaatiossa käytetään uudistettua henkilöstötutkimusta sekä seurantatutkimusta. Pilotissa testattua toimintatapaa hyödynnetään organisaatiossa laajemmin.
Kehittämistehtävän tavoitteena on rakentaa ja toteuttaa organisaatiolle uusi henkilöstötutkimus, sekä selvittää, millaisella toimintatavalla henkilöstötutkimuksella kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin organisaation kehittämisessä.
Kehittämistehtävän lähestymistapa on deduktiivinen. Ensin rakennettiin kirjallisuuteen perustuen viitekehys, jota sovellettiin käytäntöön. Työ toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella ja tutkimus-menetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta.
Henkilöstötutkimus ja sen pohjana käytetty malli on rakennettu kehittämistehtävän teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Viitekehyksessä selvitettiin henkilöstötutkimuksen toteuttamisen lähtökohtia, sekä tutustuttiin työhyvinvoinnin eri näkökulmiin ja organisaation menestymiselle keskeisiin työelämän ilmiöihin, jotka vaikuttavat henkilöstön onnistumisen edellytyksiin työssä ja näin yrityksen kykyyn menestyä. Viitekehyksen pohjalta, henkilöstötutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millaiset onnistumisen edellytykset organisaation henkilöstö kokee omaavansa. Onnistumisen edellytyksiä tarkasteltiin työhyvinvoinnin viidestä eri näkökulmasta; minä itse, työ, työyhteisö, johtaminen sekä organisaatio, sekä kuuden osa-alueen kautta; uudistava oppiminen, innostus, sisäinen motivaatio, avoin vuorovaikutus, resilienssi sekä aito tuottavuus ja vaikuttavuus.
Henkilöstön onnistumisen edellytysten kehittymistä mitattiin seurantatutkimuksella, jonka tavoitteena oli toimia välimittarina ja tulosten kautta lisätä informaatiota henkilöstön onnistumisen edellytyksistä, sekä tukea oikeiden kehittämistoimenpiteiden tekemisessä.
Kehittämistehtävän toista tavoitetta, henkilöstötutkimuksen tarjoaman tiedon parempaa hyödyntämistä, lähdettiin konkreettisesti testaamaan yhdessä organisaation toimintayksikössä. Yksikössä pilotoitiin uutta toimintatapaa, jonka tavoitteena oli muuntaa tutkimustulokset konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja pilotin onnistumista mitattiin omalla seu-rantatutkimuksella.
Kehittämistehtävälle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tutkimuksen uudistamisen ja toteuttamisen, sekä pilotoinnin tulosten pohjalta esitettiin organisaation johdolle kehittämisehdotuksia, kuinka henkilöstötutkimus tulisi toteuttaa, sekä kuinka sen tuloksia voisi entistä paremmin hyödyntää organisaation kehittämisen tukena. Organisaatiossa käytetään uudistettua henkilöstötutkimusta sekä seurantatutkimusta. Pilotissa testattua toimintatapaa hyödynnetään organisaatiossa laajemmin.