Kata-kehittämistyökalun käyttöönottokokemuksia HUSLAB Meilahden patologian laboratoriosta
Sieranen, Iida (2016)
Sieranen, Iida
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091414260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091414260
Tiivistelmä
Leanin tarkoituksena on kehittää toimintaa poistamalla hukkaa. Kata-kehittämistyökalu on yksi Leanin menetelmä, jonka avulla tähdätään luovaan työskentelyyn sekä työprosessin, työhyvinvoinnin ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Esimiehet ja työntekijät käyttävät Kata-kehittämistyökalua yhteistyössä työympäristön laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. HUSLABissa tapahtui organisaatiouudistus vuoden 2016 alussa. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön päivittäisjohtaminen, jossa sovellettiin Kata-kehittämistyökalu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia HUSLAB Meilahden patologian laboratorion henkilökunnan kokemuksia Kata-kehittämistyökalun käyttöönotosta. Opinnäytetyön tavoite oli Kata-kehittämistyökalun käyttöönoton edistäminen HUSLAB Meilahden patologian laboratoriossa. Opinnäyteyön tutkimustehtävät olivat: 1. Miten Kata-valmentaja, Kata-vetäjä sekä Kata-ideointiryhmä perehdytettiin Kata-kehittämistyökaluun ja sen käyttöön? 2. Miten Kata-kehittämistyökalua käytettiin HUSLAB Meilahden patologian laboratorion arjessa? 3. Minkälainen merkitys Kata-valmentajan, Kata-vetäjien ja Kata-ideointiryhmän mielestä Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli HUSLAB Meilahden patologian laboratoriolle?
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu tapahtui ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Haastattelut toteutettiin tietoperustasta nousevien teemojen avulla: Perehdytys, Kata-kehittämistyökalun käyttö ja käytön merkitys. Teemat ohjasivat tutkimustehtävien laatimista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysitekniikalla.
Haastateltavien mukaan Kata-valmentajan sekä Kata-vetäjien perehdytyksessä oli onnistuttu. Kata-ideointiryhmäläisten kohdalla perehdytys oli jäänyt vähäiseksi ja tämä johti väärinymmärryksiin Kata-kehittämistyökalun käytöstä ja käytön luomista mahdollisuuksista. Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli työhyvinvointia edistävä merkitys. Laboratoriossa oli saatu aikaan monia muutoksia kehittämiskokeilujen avulla. Onnistuneet kehittämiskokeilut loivat pohjan kehittämiskulttuurin syntymiselle sekä juurruttamiselle organisaatioon. Kata-kehittämistyökalun käyttöönotolla saatuja hyötyjä olivat muun muassa työprosessien, työtilojen, laadun sekä potilasturvallisuuden parantuminen. Kiire ja tiedottamisen puute aiheutti Kata-kehittämistyökalun käyttöönotossa muutosvastarintaan. Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli ja tulee olemaan organisaatiota hyödyttävä merkitys työprosessin, laadun, potilasturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia HUSLAB Meilahden patologian laboratorion henkilökunnan kokemuksia Kata-kehittämistyökalun käyttöönotosta. Opinnäytetyön tavoite oli Kata-kehittämistyökalun käyttöönoton edistäminen HUSLAB Meilahden patologian laboratoriossa. Opinnäyteyön tutkimustehtävät olivat: 1. Miten Kata-valmentaja, Kata-vetäjä sekä Kata-ideointiryhmä perehdytettiin Kata-kehittämistyökaluun ja sen käyttöön? 2. Miten Kata-kehittämistyökalua käytettiin HUSLAB Meilahden patologian laboratorion arjessa? 3. Minkälainen merkitys Kata-valmentajan, Kata-vetäjien ja Kata-ideointiryhmän mielestä Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli HUSLAB Meilahden patologian laboratoriolle?
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu tapahtui ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Haastattelut toteutettiin tietoperustasta nousevien teemojen avulla: Perehdytys, Kata-kehittämistyökalun käyttö ja käytön merkitys. Teemat ohjasivat tutkimustehtävien laatimista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysitekniikalla.
Haastateltavien mukaan Kata-valmentajan sekä Kata-vetäjien perehdytyksessä oli onnistuttu. Kata-ideointiryhmäläisten kohdalla perehdytys oli jäänyt vähäiseksi ja tämä johti väärinymmärryksiin Kata-kehittämistyökalun käytöstä ja käytön luomista mahdollisuuksista. Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli työhyvinvointia edistävä merkitys. Laboratoriossa oli saatu aikaan monia muutoksia kehittämiskokeilujen avulla. Onnistuneet kehittämiskokeilut loivat pohjan kehittämiskulttuurin syntymiselle sekä juurruttamiselle organisaatioon. Kata-kehittämistyökalun käyttöönotolla saatuja hyötyjä olivat muun muassa työprosessien, työtilojen, laadun sekä potilasturvallisuuden parantuminen. Kiire ja tiedottamisen puute aiheutti Kata-kehittämistyökalun käyttöönotossa muutosvastarintaan. Kata-kehittämistyökalun käytöllä oli ja tulee olemaan organisaatiota hyödyttävä merkitys työprosessin, laadun, potilasturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä.