Keskijänniteverkon johtokadun ja sen vierimetsän käsittelytoimenpiteet
Kilpeläinen, Kimmo (2016)
Kilpeläinen, Kimmo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091314219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091314219
Tiivistelmä
Vuonna 2013 sähkömarkkinalakiin tullut muutos määräsi sähköverkkoyhtiöitä parantamaan sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta asettamalla aikarajat, joita tuulen, myrskyn ja lumikuorman aiheuttama sähkökatko ei saisi ylittää. Siinä annettiin eri aikarajat asemakaavoitetuille alueille ja niiden ulkopuolisille alueille. Samassa määräyksessä sähköverkkoyhtiöille annettiin vapaammat kädet harjoittaa johtokadun viereisiin metsiin kohdistuvia hoitotoimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ovat johtokatujen raivaaminen ja niiden viereisten puiden oksinta, sekä johtokadun viereisen metsän käsittely. Vierimetsänkäsittely ei ole ollut Loiste Sähköverkko Oy:llä suunnitelmallista, joten tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tapoja analysoida johtokadun viereisien metsien aiheuttamia riskejä ja joilla voitaisiin arvioida minne käsittelyjä tulisi kohdentaa. Analysoinnit tehtiin erikseen asemakaava-alueille ja asemakaava-alueiden ulkopuolisille alueille.
Työ aloitettiin tutustumalla jo olemassa oleviin metsänkäsittelytoimenpiteitä käsitteleviin materiaaleihin, sekä käymällä paikanpäällä katsomassa kuinka niitä käytännössä tehdään. Asemakaava-alueiden analysoinnissa alueet laitettiin prioriteetti järjestykseen hyödyntämällä niitä syöttävien sähköasemien johtolähdöistä kerättyä aineistoa ja verkostopäälliköiden tekemiä havaintoja. Näin saatiin rajattua keskijänniteverkosta johto-osuudet, joille vierimetsänkäsittelyä voitaisiin kohdistaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden analysoinnissa hyödynnettiin Metsäkeskukselta saatuja metsää kuvaavia aineisto attribuutteja. Aineistojen hyödyllisyyden tutkimisessa käytettiin Trimble NIS verkkotietojärjestelmää, jolla voitiin tutkia aineiston jakautumista keskijänniteverkossa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin 160 kilometriä keskijänniteverkkoa, jonne vierimetsänkäsittelyä voisi olla tarpeellista kohdentaa asemakaava-alueiden sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tämän perusteella tehtiin helikopterilla laserkeilauslentoja vierimetsätilanteen kartoittamiseksi. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden analysoinnin tuloksena todettiin, että attribuuteista metsäriskiluokitus voisi toimia tukena vierimetsänkäsittelyn kohdistamisessa johto-osuuksille. Vierimetsän tarkempi arviointi onnistuisi hankkimalla lisää erilaisia metsäaineistoja Metsäkeskukselta.
Työ aloitettiin tutustumalla jo olemassa oleviin metsänkäsittelytoimenpiteitä käsitteleviin materiaaleihin, sekä käymällä paikanpäällä katsomassa kuinka niitä käytännössä tehdään. Asemakaava-alueiden analysoinnissa alueet laitettiin prioriteetti järjestykseen hyödyntämällä niitä syöttävien sähköasemien johtolähdöistä kerättyä aineistoa ja verkostopäälliköiden tekemiä havaintoja. Näin saatiin rajattua keskijänniteverkosta johto-osuudet, joille vierimetsänkäsittelyä voitaisiin kohdistaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden analysoinnissa hyödynnettiin Metsäkeskukselta saatuja metsää kuvaavia aineisto attribuutteja. Aineistojen hyödyllisyyden tutkimisessa käytettiin Trimble NIS verkkotietojärjestelmää, jolla voitiin tutkia aineiston jakautumista keskijänniteverkossa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin 160 kilometriä keskijänniteverkkoa, jonne vierimetsänkäsittelyä voisi olla tarpeellista kohdentaa asemakaava-alueiden sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tämän perusteella tehtiin helikopterilla laserkeilauslentoja vierimetsätilanteen kartoittamiseksi. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden analysoinnin tuloksena todettiin, että attribuuteista metsäriskiluokitus voisi toimia tukena vierimetsänkäsittelyn kohdistamisessa johto-osuuksille. Vierimetsän tarkempi arviointi onnistuisi hankkimalla lisää erilaisia metsäaineistoja Metsäkeskukselta.