Henkireikä-rituaali - mikä se on? : Tutkimusmatkalla kohti mielenrauhaa
Lamminmäki, Maiju (2016)
Lamminmäki, Maiju
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091314218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091314218
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä Henkireikä-rituaalista on kysymys, onko se rituaali ja mitkä ovat sen tavoitteet. Lisäksi pohdittavana oli, mikä on Henkireikä-rituaalin anti osallistujalle ja miten Henkireikää voisi kehittää osallistujaystävällisempään suuntaan. Opinnäytetyöllä ei ole virallista tilaajaa, mutta työ tehtiin Henkireikä-rituaalin kehittäjien tarpeisiin.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla Henkireikä-rituaaliin osallistuneita sekä Henkireiän kehittäjiä. Lisäksi aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia kahden rituaalikerran aikana sekä ryhmäkeskusteluja kahden rituaalikerran jälkeen. Havainnoinnilla pyrittiin selkeyttämään ja laajentamaan opinnäytetyön tekijän näkemystä Henkireikä-rituaalista. Ryhmäkeskustelut palvelivat enemmän Henkireiän kehittäjiä antaen nopeaa palautetta, johon kehittäjät pystyivät välittömästi tarttumaan. Haastattelut olivat opinnäytetyön tärkein tutkimusmenetelmä. Osallistujien yksilöhaastattelut toteutettiin ennen ja jälkeen Henkireikä-rituaaliin osallistumisen teemahaastatteluin. Henkireiän kehittäjiä haastateltiin niin ikään teemahaastattelun keinoin, sekä yksin että molempia kehittäjiä yhtä aikaisesti.
Teoreettinen pohja opinnäytetyölle tulee esimerkiksi sosiologiasta, antropologiasta ja uskontotieteestä. Rituaaleihin, henkisyyteen, yhteisöllisyyteen ja ohjaukseen liittyvä kirjallisuus on suuressa roolissa opinnäytetyön teoriaosuudessa.
Opinnäytetyö antaa Henkireikä-rituaalin kehittäjille heidän kaipaamaansa hyödyllistä tietoa siitä, mihin suuntaan Henkireikää kannattaa viedä ja kuinka sitä voi kehittää eteenpäin. Yhteisöpedagogin näkökulmasta Henkireiästä voi ammentaa ideoita, ajatuksia ja työkaluja omaan ja muiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Henkireiän keskiössä ovat yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen, jotka ovat myös yhteisöpedagogin ammatin ydintä. Henkireikää voi jalostaa erilaisiksi menetelmiksi, joita voidaan käyttää muun muassa työhyvinvoinnissa, nuorisotyössä tai kouluissa. Henkireikä voi auttaa esimerkiksi parantamaan stressinhallintaa tai keskittymiskykyä, sen avulla voi oppia hyväksymään itsensä, sitä voi käyttää rentoutumismenetelmänä tai ryhmäytymisvälineenä.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla Henkireikä-rituaaliin osallistuneita sekä Henkireiän kehittäjiä. Lisäksi aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia kahden rituaalikerran aikana sekä ryhmäkeskusteluja kahden rituaalikerran jälkeen. Havainnoinnilla pyrittiin selkeyttämään ja laajentamaan opinnäytetyön tekijän näkemystä Henkireikä-rituaalista. Ryhmäkeskustelut palvelivat enemmän Henkireiän kehittäjiä antaen nopeaa palautetta, johon kehittäjät pystyivät välittömästi tarttumaan. Haastattelut olivat opinnäytetyön tärkein tutkimusmenetelmä. Osallistujien yksilöhaastattelut toteutettiin ennen ja jälkeen Henkireikä-rituaaliin osallistumisen teemahaastatteluin. Henkireiän kehittäjiä haastateltiin niin ikään teemahaastattelun keinoin, sekä yksin että molempia kehittäjiä yhtä aikaisesti.
Teoreettinen pohja opinnäytetyölle tulee esimerkiksi sosiologiasta, antropologiasta ja uskontotieteestä. Rituaaleihin, henkisyyteen, yhteisöllisyyteen ja ohjaukseen liittyvä kirjallisuus on suuressa roolissa opinnäytetyön teoriaosuudessa.
Opinnäytetyö antaa Henkireikä-rituaalin kehittäjille heidän kaipaamaansa hyödyllistä tietoa siitä, mihin suuntaan Henkireikää kannattaa viedä ja kuinka sitä voi kehittää eteenpäin. Yhteisöpedagogin näkökulmasta Henkireiästä voi ammentaa ideoita, ajatuksia ja työkaluja omaan ja muiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Henkireiän keskiössä ovat yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen, jotka ovat myös yhteisöpedagogin ammatin ydintä. Henkireikää voi jalostaa erilaisiksi menetelmiksi, joita voidaan käyttää muun muassa työhyvinvoinnissa, nuorisotyössä tai kouluissa. Henkireikä voi auttaa esimerkiksi parantamaan stressinhallintaa tai keskittymiskykyä, sen avulla voi oppia hyväksymään itsensä, sitä voi käyttää rentoutumismenetelmänä tai ryhmäytymisvälineenä.