Muistisairaan ikäihmisen kohtaaminen : Oppaat hoitohenkilökunnalle ja omaisille
Kauppinen, Eljas; Pirskanen, Jaana; Rönkkö, Timo; Hiltunen, Mirka; Väisänen, Sirpa (2016)
Kauppinen, Eljas
Pirskanen, Jaana
Rönkkö, Timo
Hiltunen, Mirka
Väisänen, Sirpa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090113956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090113956
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tuotettiin opas hoitohenkilökunnalle sekä omaisille Siilinjärven Vetrea Terveys Oy:lle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon kuuluu kaksi opasta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa muistisairauksista sekä muistisairaan ihmisen kohtaamisesta, hoidosta ja muistisairaan ihmisen oikeuksista. Oppaiden tehtävänä on edistää muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja parantaa heidän hoidon laatuaan. Hoitohenkilökunnalla suunnattu opas auttaa etenkin työhön perehdytyksessä. Omaisille suunnatussa oppaassa on sairauden vaiheittaisesta etenemisestä ja sen vaikutuksista läheisiin sekä selviytymisestä päivittäisistä toimista itsenäisesti, huomioiden omaisille suunnatut tukimuodot.
Suomessa väestön ikäihmisten osuus kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Väestön eläessä vanhemmaksi, sitä enemmän vanhusväestössä on niitä, jotka sairastuvat dementoiviin sairauksiin. On arvioitu, että Suomessa on vuonna 2020 keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta kärsiviä henkilöitä noin 127 000. Muistisairaus on sairaus, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita. Muistisairaalla on vaikeuksia puheen tuottamisessa, muistin alueella sekä ymmärtämisessä, ajattelussa, ympäristön hahmottamisessa ja tavoitteellisessa toiminnassa. Oireiden eteneminen ja ilmeneminen ovat yksilöllisiä. Sairastuneella arjessa selviytyminen vaikeutuu ja omatoimisuus heikkenee.
Omaisen ja muistisairaan ikäihmisen välinen ihmissuhde voi muuttua muistisairauden edetessä hoitosuhteeksi. Sairauden edetessä asioiden jakaminen ja yhteisten harrastusten toteuttaminen vaikeutuu. Tulevaisuudessa muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveyden edistäminen on kaikkien tehtävä. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen vaatii paljon tietoa sekä taitoa muistisairauksista, jotta onnistuva kohtaaminen tapahtuu oikealla tavalla. Hoitajan, omaisen ja ikääntyneen ihmisen väliseen kohtaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Onnistuneessa kohtaamisessa muistisairaan kanssa auttaa tiedon saaminen sairausdiagnoosista, joka kertoo sairauden oikean nimen. Palvelukodeissa asukkaat ovat ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ympärivuorokautisella hoivalla tarkoitetaan, että asukas saa asumisen, hoidon ja hoivan palvelukodista koko siellä olemisensa ajan.
Jatkotutkimusaihe voisi olla, onko henkilökunta kokenut oppaista olevan apua muistisairaan ikäihmisen kohtaamisessa.
Suomessa väestön ikäihmisten osuus kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Väestön eläessä vanhemmaksi, sitä enemmän vanhusväestössä on niitä, jotka sairastuvat dementoiviin sairauksiin. On arvioitu, että Suomessa on vuonna 2020 keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta kärsiviä henkilöitä noin 127 000. Muistisairaus on sairaus, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita. Muistisairaalla on vaikeuksia puheen tuottamisessa, muistin alueella sekä ymmärtämisessä, ajattelussa, ympäristön hahmottamisessa ja tavoitteellisessa toiminnassa. Oireiden eteneminen ja ilmeneminen ovat yksilöllisiä. Sairastuneella arjessa selviytyminen vaikeutuu ja omatoimisuus heikkenee.
Omaisen ja muistisairaan ikäihmisen välinen ihmissuhde voi muuttua muistisairauden edetessä hoitosuhteeksi. Sairauden edetessä asioiden jakaminen ja yhteisten harrastusten toteuttaminen vaikeutuu. Tulevaisuudessa muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveyden edistäminen on kaikkien tehtävä. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen vaatii paljon tietoa sekä taitoa muistisairauksista, jotta onnistuva kohtaaminen tapahtuu oikealla tavalla. Hoitajan, omaisen ja ikääntyneen ihmisen väliseen kohtaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Onnistuneessa kohtaamisessa muistisairaan kanssa auttaa tiedon saaminen sairausdiagnoosista, joka kertoo sairauden oikean nimen. Palvelukodeissa asukkaat ovat ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ympärivuorokautisella hoivalla tarkoitetaan, että asukas saa asumisen, hoidon ja hoivan palvelukodista koko siellä olemisensa ajan.
Jatkotutkimusaihe voisi olla, onko henkilökunta kokenut oppaista olevan apua muistisairaan ikäihmisen kohtaamisessa.