Vetovoimainen terveysasema
Koponen, Virpi (2016)
Koponen, Virpi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083113911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083113911
Tiivistelmä
Suomen perusterveydehuolto on suurten muutosten edessä. Kunnat ovat ristipaineessa, koska yhä laadukkaampia sosiaali-ja terveyspalveluja vaaditaan järjestettäväksi yhä niukkenevilla resursseilla. Suomi on lähtenyt kehittämään sote-palveluja kansainvälisen trendin mukaisesti lisäämällä valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin. EU-direktiivin velvoittama terveyspalvelujen yhdenvertainen ja tasapuolinen saatavuus ei Suomessa toteudu riittävästi. Valinnanvapauden toivotaan tuovan kilpailua ja markkinahenkisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailun uskotaan parantavan palvelujen laatua ja helpottavan hoitoon pääsyä sekä poistavan alueellista epätasa-arvoa. Lisäksi muutoksilla haetaan säästöjä.
Vuonna 2014 Terveydenhuoltolaki mahdollisti asiakkaille terveysaseman valinnan koskien koko maata. Tällä hetkellä kiireelliseen hoitoon pääsee missä tahansa julkisella terveysasemalla kotimaassa. Suunnitelmallisen hoitopaikan voi valita tekemällä hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin kanssa. Terveysaseman voi valita Suomessa vuodeksi kerrallaan tekemällä ilmoituksen sekä entiselle että uudelle terveysasemalle. Tilapäisesti voi saada hoitosuunnitelman mukaisia terveyspalveluja toisessa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, kunhan ilmoittaa hoidon tarpeesta ajoissa. Lääkärin lähetteellä voi valita erikoissairaanhoitopaikan. Yksityisiä terveyspalveluja voi käyttää ja hakea Kela-korvausta niihin. Ulkomaille voi myös hakeutua hoitoon tietyin ehdoin. Lähivuosina valinnanvapauskäytäntöihin on tulossa uusia muutoksia, joita on tässä työssä myös sivuttu.
Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu sitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten asiakas valitsee hoitavan terveysaseman. Toimivan ja laadukkaan terveysaseman toimintamallia on selvitetty teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin nojaten. Tutkittavaa ilmiötä on tarkasteltu asiakkaan näkökulmasta. Asiakkailta kysyttiin mielipidettä terveysaseman valintaan vaikuttavista tekijöistä, vaihdon syistä ja tyytyväisyydestä terveysaseman palveluihin.
Tutkimuksen mukaan lääkäriaikojen saatavuus, hyvä hoidon laatu, hoitaja-aikojen saatavuus ja terveysaseman sijainti olivat yleisimmät vaihdon syyt. Toimivan ja laadukkaan terveysaseman tunnusmerkkejä olivat potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun, ohjauksen saanti hoidon toteutukseen, laaja palveluvalikoima, ystävällinen kohtelu ja hyvä vuorovaikutus.
Kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna perusterveydenhuoltoa kuormittavat eniten pitkäaikaissairaudet. Edward Wagnerin kumppaneineen kehittämä Chronic Care Model (CCM) eli Terveyshyötymalli on tutkimusten mukaan osoittautunut hyväksi ja kustannusvaikuttavaksi toimintamalliksi perusterveydenhuoltoon. Mallissa on kuusi pääteemaa: omahoidon tuki, palveluvalikoima, päätöksentuki, tietojärjestelmät, johdon sitoutuminen ja yhteisön osallisuus. Tulokset ovat paremmat, kun kaikkiin osa-alueisiin pyritään vaikuttamaan. CCM on viitekehys, jota jokainen organisaatio voi muokata omista lähtökohdistaan käsin. Keskeinen työkalu Terveyshyötymallissa on hoitosuunnitelma, joka tehdään yhdessä potilaan kanssa. Työmuotona moniammatillinen tiimityö on CCM:n mukaan tehokas ja varsinkin useita palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita palveleva. Hyvänä on koettu myös erityispalveluita vaativien potilaiden hoidon koordinaattori eli case manager.
Vuonna 2014 Terveydenhuoltolaki mahdollisti asiakkaille terveysaseman valinnan koskien koko maata. Tällä hetkellä kiireelliseen hoitoon pääsee missä tahansa julkisella terveysasemalla kotimaassa. Suunnitelmallisen hoitopaikan voi valita tekemällä hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin kanssa. Terveysaseman voi valita Suomessa vuodeksi kerrallaan tekemällä ilmoituksen sekä entiselle että uudelle terveysasemalle. Tilapäisesti voi saada hoitosuunnitelman mukaisia terveyspalveluja toisessa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, kunhan ilmoittaa hoidon tarpeesta ajoissa. Lääkärin lähetteellä voi valita erikoissairaanhoitopaikan. Yksityisiä terveyspalveluja voi käyttää ja hakea Kela-korvausta niihin. Ulkomaille voi myös hakeutua hoitoon tietyin ehdoin. Lähivuosina valinnanvapauskäytäntöihin on tulossa uusia muutoksia, joita on tässä työssä myös sivuttu.
Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu sitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten asiakas valitsee hoitavan terveysaseman. Toimivan ja laadukkaan terveysaseman toimintamallia on selvitetty teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin nojaten. Tutkittavaa ilmiötä on tarkasteltu asiakkaan näkökulmasta. Asiakkailta kysyttiin mielipidettä terveysaseman valintaan vaikuttavista tekijöistä, vaihdon syistä ja tyytyväisyydestä terveysaseman palveluihin.
Tutkimuksen mukaan lääkäriaikojen saatavuus, hyvä hoidon laatu, hoitaja-aikojen saatavuus ja terveysaseman sijainti olivat yleisimmät vaihdon syyt. Toimivan ja laadukkaan terveysaseman tunnusmerkkejä olivat potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun, ohjauksen saanti hoidon toteutukseen, laaja palveluvalikoima, ystävällinen kohtelu ja hyvä vuorovaikutus.
Kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna perusterveydenhuoltoa kuormittavat eniten pitkäaikaissairaudet. Edward Wagnerin kumppaneineen kehittämä Chronic Care Model (CCM) eli Terveyshyötymalli on tutkimusten mukaan osoittautunut hyväksi ja kustannusvaikuttavaksi toimintamalliksi perusterveydenhuoltoon. Mallissa on kuusi pääteemaa: omahoidon tuki, palveluvalikoima, päätöksentuki, tietojärjestelmät, johdon sitoutuminen ja yhteisön osallisuus. Tulokset ovat paremmat, kun kaikkiin osa-alueisiin pyritään vaikuttamaan. CCM on viitekehys, jota jokainen organisaatio voi muokata omista lähtökohdistaan käsin. Keskeinen työkalu Terveyshyötymallissa on hoitosuunnitelma, joka tehdään yhdessä potilaan kanssa. Työmuotona moniammatillinen tiimityö on CCM:n mukaan tehokas ja varsinkin useita palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita palveleva. Hyvänä on koettu myös erityispalveluita vaativien potilaiden hoidon koordinaattori eli case manager.