Kynätaitojen vahvistaminen etätoimintaterapiassa : tehtävien kehittäminen ja pilotointi
Antikainen, Laura; Jalovaara, Henna (2016)
Antikainen, Laura
Jalovaara, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083013881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083013881
Tiivistelmä
Etätoimintaterapiasta on toistaiseksi vähän kokemusta ja tutkimuksia, ja vaikuttavuuden arvioimiseksi niitä tarvitaan lisää. Etätoimintaterapiaan liitetään kuitenkin useita potentiaalisia hyötyjä, kuten kuntoutukseen osallistumisen maantieteellisten esteiden poistuminen sekä kustannussäästöt. Toistaiseksi ei ole löydetty asiakasryhmiä, joille etätoimintaterapia ei missään muodossa sopisi.
Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin lasten kynätaitoja edistäviä, etätoimintaterapiaan sovel-tuvia tehtäviä sekä arvioitiin tehtävien tekemisessä vaadittavia toiminnan edellytyksiä tehtäväsuuntautuneen toiminnan analyysin avulla. Myös joitain hankkeita ja tutkimuksia etätoimintaterapiaan liittyen esiteltiin.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tutoris Oy. Tutoriksen toimintaterapeuteille tehtiin kysely, jonka vastauksiin pohjautuen kehitettiin etätoimintaterapiaan soveltuvia tehtäviä, jotka jäivät Tutoriksen käyttöön. Opinnäytetyössä tehtäviä testattiin yhteensä kuudessa pilotissa kahden normaalisti kehittyneen 5–6 -vuotiaan lapsen kanssa espoolaisessa Lasten montessorikoulussa. Piloteissa käytettiin Cisco WebEx -videoneuvotteluohjelmaa, ja lasten e-avustajana toimi lastentarhanopettaja.
Tehtäväsuuntautuneen toiminnan analyysin avulla pystyttiin systemaattisesti selvittämään, vahvistavatko kehitetyt tehtävät toivottuja valmiuksia sekä mitä ympäristötekijöitä etätoimintaterapiassa tulisi huomioida. Etäterapiaan kehitetyt, piloteissa testatut tehtävät edellyttivät kyselyn vastauksissa esille nousseita valmiuksia.
Etäyhteydelle tyypillisiltä tietoteknisiltä ongelmilta ei vältytty pilottienkaan aikana. Etätoimin-taterapiassa terapeutilla ja e-avustajalla tulisikin olla kohtuulliset tietotekniset taidot. Kommunikointiin oli etäyhteyden välityksellä kiinnitettävä huomiota kasvokkaista tilannetta enemmän. Kehitetyt tehtävät toimivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin, eivätkä toiminnan analyysien tulokset poikenneet paljon toisistaan pilottikertojen välillä. Tehtäviä pilotoitiin kahden lapsen kanssa, vähintään kaksi kertaa, joten tulokset ovat suuntaa antavia. Tehtäviä tulee testata myös sellaisten lasten kanssa, joiden kynätaidoissa on puutteita.
Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin lasten kynätaitoja edistäviä, etätoimintaterapiaan sovel-tuvia tehtäviä sekä arvioitiin tehtävien tekemisessä vaadittavia toiminnan edellytyksiä tehtäväsuuntautuneen toiminnan analyysin avulla. Myös joitain hankkeita ja tutkimuksia etätoimintaterapiaan liittyen esiteltiin.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tutoris Oy. Tutoriksen toimintaterapeuteille tehtiin kysely, jonka vastauksiin pohjautuen kehitettiin etätoimintaterapiaan soveltuvia tehtäviä, jotka jäivät Tutoriksen käyttöön. Opinnäytetyössä tehtäviä testattiin yhteensä kuudessa pilotissa kahden normaalisti kehittyneen 5–6 -vuotiaan lapsen kanssa espoolaisessa Lasten montessorikoulussa. Piloteissa käytettiin Cisco WebEx -videoneuvotteluohjelmaa, ja lasten e-avustajana toimi lastentarhanopettaja.
Tehtäväsuuntautuneen toiminnan analyysin avulla pystyttiin systemaattisesti selvittämään, vahvistavatko kehitetyt tehtävät toivottuja valmiuksia sekä mitä ympäristötekijöitä etätoimintaterapiassa tulisi huomioida. Etäterapiaan kehitetyt, piloteissa testatut tehtävät edellyttivät kyselyn vastauksissa esille nousseita valmiuksia.
Etäyhteydelle tyypillisiltä tietoteknisiltä ongelmilta ei vältytty pilottienkaan aikana. Etätoimin-taterapiassa terapeutilla ja e-avustajalla tulisikin olla kohtuulliset tietotekniset taidot. Kommunikointiin oli etäyhteyden välityksellä kiinnitettävä huomiota kasvokkaista tilannetta enemmän. Kehitetyt tehtävät toimivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin, eivätkä toiminnan analyysien tulokset poikenneet paljon toisistaan pilottikertojen välillä. Tehtäviä pilotoitiin kahden lapsen kanssa, vähintään kaksi kertaa, joten tulokset ovat suuntaa antavia. Tehtäviä tulee testata myös sellaisten lasten kanssa, joiden kynätaidoissa on puutteita.