Vireyttä metsäkoneenkuljettajien työpäivään : Tutkimus työpäivän haasteista
Mehtälä, Iida; Heinikoski, Sari (2016)
Mehtälä, Iida
Heinikoski, Sari
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082813847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082813847
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on HURMOS-projekti. Työn tarkoituksena on tutkia metsäkoneenkuljettajien työpäivää, työtä ja työhyvinvointia. Tavoitteena on kuvata metsäkoneenkuljettajien työpäivä sekä löytää kriittiset kohdat jaksamisen kannalta. Kriittisiä kohtia ovat hetket, jolloin kuljettajaa väsyttää. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; mitkä ovat metsäkoneenkuljettajien työpäivän kriittiset kohdat jaksamisen kannalta ja miten työpäivää voidaan tehostaa työhyvinvoinnin avulla.
Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia työntekijän näkökulmasta. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi muodostuu fyysisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Työn imu ja ilo tuodaan esille teoriaosuudessa. Teoria-aineistoa on hankittu kotimaisista ja kansainvälisistä kirjoista, lehtiartikkeleista, tutkimuksista ja internetistä. Työssä käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kasvokkain. Teemoja ovat työpäivä, henkinen vireys ja fyysinen jaksaminen sekä työhyvinvointi.
Metsäkoneenkuljettajien työpäivä pitää sisällään muun muassa koneen huoltoa ja korjausta, työpuheluja, koneen kalibrointia, satunnaisia työn jäljen tarkistuksia, metsäkoneenajoa ja puun kaatamista, siirtoajoja sekä keskustelua asiakkaiden kanssa. Työ on vapaata ja kuljettajat saavat suunnitella päivänsä itse, kunhan tietyt tavoitteet täyttyvät. Työssä motivoi luonnonläheisyys, itsenäisyys, vapaus, oman käden jälki ja raha. Raskasta ja väsyttävää työssä ovat talvi, pimeys, pitkät päivät, istuminen, pitkät työmatkat ja kiire. Työn vaatimustaso ja haasteellisuus sekä toisen omaisuudesta vastaaminen tuovat paineita. Työ vaatii jatkuvaa keskittymistä. Kuljettajia virkistää päivän aikana esimerkiksi soitto tutuille, musiikki ja jaloittelu.
Jaksamisen ja vireyden kannalta metsäkoneenkuljettajien olisi hyvä kiinnittää huomiota ruoan laatuun ja monipuolisuuteen. Istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikuntaa niin vapaa-ajalla kuin työn lomassakin. Taukoliikunta, jaloittelu ja venyttely ovat tärkeitä. Työpäivää täytyy tauottaa. Vapaa-ajalla on tärkeää pitää huoli sosiaalisista suhteista. Työtehtävien vaihtuvuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, oman osaamisen kehittäminen, yhteistyö sekä positiivinen palaute parantavat työssä jaksamista. Työvuorojen pituus olisi hyvä mitoittaa 8―9 tuntiin.
Kuljettajista välittyi vahvasti työn ilo ja imu. He ovat sitoutuneita työhönsä, joka näkyy työn tavoitteellisuudessa. Haittoja ja stressiä pystyy välttämään ja vähentämään sopivalla asenteella sekä suhtautumisella työhön. Jatkotutkimusaiheena voisi olla metsäkoneenkuljettajien työyhteisöön ja johtamiseen liittyvä tutkimus. Ergonomian kehittämistä ja koneiden kestävyyden parantamista voisi tutkia.
Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia työntekijän näkökulmasta. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi muodostuu fyysisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Työn imu ja ilo tuodaan esille teoriaosuudessa. Teoria-aineistoa on hankittu kotimaisista ja kansainvälisistä kirjoista, lehtiartikkeleista, tutkimuksista ja internetistä. Työssä käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kasvokkain. Teemoja ovat työpäivä, henkinen vireys ja fyysinen jaksaminen sekä työhyvinvointi.
Metsäkoneenkuljettajien työpäivä pitää sisällään muun muassa koneen huoltoa ja korjausta, työpuheluja, koneen kalibrointia, satunnaisia työn jäljen tarkistuksia, metsäkoneenajoa ja puun kaatamista, siirtoajoja sekä keskustelua asiakkaiden kanssa. Työ on vapaata ja kuljettajat saavat suunnitella päivänsä itse, kunhan tietyt tavoitteet täyttyvät. Työssä motivoi luonnonläheisyys, itsenäisyys, vapaus, oman käden jälki ja raha. Raskasta ja väsyttävää työssä ovat talvi, pimeys, pitkät päivät, istuminen, pitkät työmatkat ja kiire. Työn vaatimustaso ja haasteellisuus sekä toisen omaisuudesta vastaaminen tuovat paineita. Työ vaatii jatkuvaa keskittymistä. Kuljettajia virkistää päivän aikana esimerkiksi soitto tutuille, musiikki ja jaloittelu.
Jaksamisen ja vireyden kannalta metsäkoneenkuljettajien olisi hyvä kiinnittää huomiota ruoan laatuun ja monipuolisuuteen. Istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikuntaa niin vapaa-ajalla kuin työn lomassakin. Taukoliikunta, jaloittelu ja venyttely ovat tärkeitä. Työpäivää täytyy tauottaa. Vapaa-ajalla on tärkeää pitää huoli sosiaalisista suhteista. Työtehtävien vaihtuvuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, oman osaamisen kehittäminen, yhteistyö sekä positiivinen palaute parantavat työssä jaksamista. Työvuorojen pituus olisi hyvä mitoittaa 8―9 tuntiin.
Kuljettajista välittyi vahvasti työn ilo ja imu. He ovat sitoutuneita työhönsä, joka näkyy työn tavoitteellisuudessa. Haittoja ja stressiä pystyy välttämään ja vähentämään sopivalla asenteella sekä suhtautumisella työhön. Jatkotutkimusaiheena voisi olla metsäkoneenkuljettajien työyhteisöön ja johtamiseen liittyvä tutkimus. Ergonomian kehittämistä ja koneiden kestävyyden parantamista voisi tutkia.