Lääkehoidon jatkuvuus Hyvinkään kaupungin kotihoidon ja Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikan välillä
Vilén, Piia; Sjöberg, Johanna (2016)
Vilén, Piia
Sjöberg, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082413787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082413787
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lääkehoidon jatkuvuuden nykytilaa potilaan siirtyessä Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikan ja Hyvinkään kaupungin kotihoidon välillä. Tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita yksiköissä oli koettu lääkehoidon jatkuvuuteen liittyen ja oliko niistä aiheutunut potilaalle haittaa. Tavoitteena oli myös kehittämiskohteiden esille tuominen saatujen tulosten pohjalta, jotta toimintaa voitaisiin kehittää potilasturvallisuuden parantamiseksi.
Tutkimusteorian kokosimme potilasturvallisuutta, hyvää hoitoa, etiikkaa ja lääkehoitoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sekä lähihoitajia, että sairaanhoitajia molemmista yksiköistä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Kyselylomakkeen kysymyksillä haluttiin saada vastaus sekä teorian pohjalta, että osittain omien havaintojen pohjalta nousseisiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että lääkehoidon jatkuvuudessa yksiköiden välillä on ongelmia. Tämä kävi ilmi melko yksimielisesti molempien yksiköiden vastauksista. Suurimmiksi ongelmiksi kyselyssä nousivat esiin vanhentuneet tai puuttuvat lääkelistat, vaikeudet toisen yksikön tavoittamisessa sekä lääkemuutoksista ilmoittamisen laiminlyönti ja puuttuvat reseptit. Potilaille koettiin aiheutuneen ongelmista haittoja, jotka liittyivät pääasiassa potilaan lääkehoitoon. Suurimmiksi syiksi ongelmien syntyyn mainittiin kiire, resurssien vähyys, vaihtuvat ja uudet työntekijät sekä ongelmat tiedonkulussa yksiköiden välillä. Lääkehoidon jatkuvuuden kehittämiseksi toivottiin resurssien lisäämistä, selkeitä ohjeistuksia potilaan siirtotilanteisiin liittyen, sekä keinoja yksiköiden välisen yhteydenpidon helpottamiseksi.
Tämä työ auttaa näkemään ongelmakohdat nykyisessä yksiköiden välisessä toiminnassa, jolloin kehitystoimien kohdentaminen oikein on helpompaa. Työ on potilasturvallisuuden kehittämisen ja hoidon laadun parantamisen kannalta tärkeä. Tutkimustulosten perusteella lääkehoidon jatkuvuutta potilaan siirtyessä yksiköiden välillä tulee kehittää.
Kehittämiskohteiksi nousivat yhteydenpidon helpottaminen, ohjeistusten luominen, resurssien lisääminen sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen panostaminen ja yhteistyön kehittäminen.
Tutkimusteorian kokosimme potilasturvallisuutta, hyvää hoitoa, etiikkaa ja lääkehoitoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sekä lähihoitajia, että sairaanhoitajia molemmista yksiköistä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Kyselylomakkeen kysymyksillä haluttiin saada vastaus sekä teorian pohjalta, että osittain omien havaintojen pohjalta nousseisiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että lääkehoidon jatkuvuudessa yksiköiden välillä on ongelmia. Tämä kävi ilmi melko yksimielisesti molempien yksiköiden vastauksista. Suurimmiksi ongelmiksi kyselyssä nousivat esiin vanhentuneet tai puuttuvat lääkelistat, vaikeudet toisen yksikön tavoittamisessa sekä lääkemuutoksista ilmoittamisen laiminlyönti ja puuttuvat reseptit. Potilaille koettiin aiheutuneen ongelmista haittoja, jotka liittyivät pääasiassa potilaan lääkehoitoon. Suurimmiksi syiksi ongelmien syntyyn mainittiin kiire, resurssien vähyys, vaihtuvat ja uudet työntekijät sekä ongelmat tiedonkulussa yksiköiden välillä. Lääkehoidon jatkuvuuden kehittämiseksi toivottiin resurssien lisäämistä, selkeitä ohjeistuksia potilaan siirtotilanteisiin liittyen, sekä keinoja yksiköiden välisen yhteydenpidon helpottamiseksi.
Tämä työ auttaa näkemään ongelmakohdat nykyisessä yksiköiden välisessä toiminnassa, jolloin kehitystoimien kohdentaminen oikein on helpompaa. Työ on potilasturvallisuuden kehittämisen ja hoidon laadun parantamisen kannalta tärkeä. Tutkimustulosten perusteella lääkehoidon jatkuvuutta potilaan siirtyessä yksiköiden välillä tulee kehittää.
Kehittämiskohteiksi nousivat yhteydenpidon helpottaminen, ohjeistusten luominen, resurssien lisääminen sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen panostaminen ja yhteistyön kehittäminen.