Kätilöiden kokemuksia työkierrosta naistentautien ja synnytysten vastuualueella
Moisanen, Tiia; Tikkanen, Mira (2016)
Moisanen, Tiia
Tikkanen, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081713725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081713725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kätilöiden kokemuksia työkierrosta naistentautien ja synnytysten vastuualueella eräässä yliopistollisessa sairaalassa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä työkierto merkitsee kätilöille työssä kehittymisen ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena oli antaa tietoa käytäntöön työkierron vaikutuksista työhyvinvointiin, kätilön osaamisen edistämiseen ja työkierron kehittämiseen. Tavoitteena oli myös saada tietää, voisiko työkierto olla keino kehittää työyhteisöä, laajentaa näkökulmia, ja toteutuuko työkierto suunnitelmien mukaisesti. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitä työkierto tarkoittaa ja mitkä olivat sen onnistumisen edellytykset, minkälaisia kokemuksia kätilöillä oli työkierrosta ja mitä yhteyttä työkierrolla oli työhyvinvointiin ja ammatilliseen osaamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kohdejoukko muodostui erään yliopistollisen sairaalan kätilöistä. Vastausprosentti oli 27,8 (N=37). Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja kysymyksiä, 5 -portaisia Likert -asteikollisia kysymyksiä sekä kolme avointa kysymystä. Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS -tilastoanalyysiohjelmalla ja avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Työkierto koettiin työhyvinvointia ja ammatillista osaamista edistävänä tekijänä ja sen koettiin lisäävän ymmärrystä muiden työtä kohtaan. Kätilöt kokivat työkierron lisänneen eri osastojen potilaiden hoidon tuntemusta ja he kokivat hahmottavansa potilaiden hoitopolun kokonaisuuden paremmin. Työkierto nähtiin tiedonkulkua ja yhteistyötä edistävänä tekijänä eri yksiköiden välillä. Suurin osa kätilöistä oli lähtenyt työkiertoon vapaaehtoisesti. Työssä jaksaminen parani ja oman työn arvostus lisääntyi, mutta toisaalta työkierto koettiin myös stressitekijänä. Kätilöt kokivat perehdytyksen riittämättömänä uudessa työyksikössä. Työkierron onnistumisen edellytyksiä kysyttäessä esille nousivat teemat perehdytys ja työyhteisö, vapaaehtoisuus ja tasapuolisuus, kesto sekä esimiestyö. Työkierrossa koettiin olevan paljon kehitettävää. Eräinä työkierron kehittämiskohteina nähtiin sen parempi suunnittelu, toiveiden huomiointi, henkilökohtainen työkiertosuunnitelma ja motivointi. Työkiertoon toivottiin selkeitä, kaikkia koskevia sääntöjä.
Työkierrosta on selvästi moninaista hyötyä kätilön ammatillisen osaamisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Aikaisempi teoriatieto ja tutkimustulokset tukivat tutkimustuloksiamme aiheesta. Työkierto ei kuitenkaan ole täysin onnistunut nykyisessä muodossaan, vaan sitä tulisi aktiivisesti kehittää, jotta se tyydyttäisi kaikkia osapuolia ja siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Työkierron onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, joka pitää sisällään laadukkaan perehdytyksen
Työkierto koettiin työhyvinvointia ja ammatillista osaamista edistävänä tekijänä ja sen koettiin lisäävän ymmärrystä muiden työtä kohtaan. Kätilöt kokivat työkierron lisänneen eri osastojen potilaiden hoidon tuntemusta ja he kokivat hahmottavansa potilaiden hoitopolun kokonaisuuden paremmin. Työkierto nähtiin tiedonkulkua ja yhteistyötä edistävänä tekijänä eri yksiköiden välillä. Suurin osa kätilöistä oli lähtenyt työkiertoon vapaaehtoisesti. Työssä jaksaminen parani ja oman työn arvostus lisääntyi, mutta toisaalta työkierto koettiin myös stressitekijänä. Kätilöt kokivat perehdytyksen riittämättömänä uudessa työyksikössä. Työkierron onnistumisen edellytyksiä kysyttäessä esille nousivat teemat perehdytys ja työyhteisö, vapaaehtoisuus ja tasapuolisuus, kesto sekä esimiestyö. Työkierrossa koettiin olevan paljon kehitettävää. Eräinä työkierron kehittämiskohteina nähtiin sen parempi suunnittelu, toiveiden huomiointi, henkilökohtainen työkiertosuunnitelma ja motivointi. Työkiertoon toivottiin selkeitä, kaikkia koskevia sääntöjä.
Työkierrosta on selvästi moninaista hyötyä kätilön ammatillisen osaamisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Aikaisempi teoriatieto ja tutkimustulokset tukivat tutkimustuloksiamme aiheesta. Työkierto ei kuitenkaan ole täysin onnistunut nykyisessä muodossaan, vaan sitä tulisi aktiivisesti kehittää, jotta se tyydyttäisi kaikkia osapuolia ja siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Työkierron onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, joka pitää sisällään laadukkaan perehdytyksen