”Ei kiusata muita, ollaan vastuullisia.” : – Nuoret sosiaalisessa mediassa
Järviluoma, Anna; Nikka, Emma (2016)
Järviluoma, Anna
Nikka, Emma
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016072213605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016072213605
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkimme sitä, miten nuoret (tutkimuksessamme 15–16-vuotiaat) käsittävät roolinsa some-vaikuttajina. Lisäksi halusimme kartoittaa nuorten toiveita ja toisaalta myös tarvetta media- ja some-opetuksen lisäämiselle koulussa. Opinnäytetyössämme kuljetamme teoriatiedon, uutisten ja artikkeleiden rinnalla tutkimuksemme teemoja ja niihin liittyviä havaintoja.
Otimme keväällä 2016 yhteyttä erääseen helsinkiläiseen kouluun, josta löytyi tutkimukseemme osallistunut 9. luokka. Teetimme heillä ensin sosiaaliseen mediaan ja sen käyttökokemuksiin liittyvän kyselylomakkeen, jonka pohjalta pidimme heille muutama päivä myöhemmin some-oppituntipilotin.
Kyselyssä selvisi, ettei nuorilla ole kovin selvää kuvaa siitä, miten he vaikuttavat sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen nähtiin konkreettisena tekemisenä, kuten omien mielipiteiden jakamisena. Kukaan nuorista ei esimerkiksi maininnut vaikuttavansa sillä, ketä tai mitä seuraa sosiaalisessa mediassa. Kiinnostavaa oli myös se, ettei kukaan myöntänyt olevansa somessa kiusattu tai kiusaaja, mutta silti suurin osa vastaajista pelkäsi tulevansa kiusatuksi.
Some-tunnin aikana kävimme nuorten kanssa keskustelua kyselyn teemoista. Merkillepantavaa oli se, että vakavistakin aiheista, kuten rikollisuudesta ja kiusaamisesta vitsailtiin. Saimme aikaan myös hyvää keskustelua, ja aihe tuntui kiinnostavan nuoria. Häiriöksi kuitenkin muodostui itse some, koska puhelimet olivat nuorten käsissä jatkuvasti.
Koemme, että nuoria ja sosiaalista mediaa pitäisi tutkia laajemmin. Sosiaalinen media kehittyy hurjaa vauhtia ja on läsnä nuorten arjessa koko ajan. Aikuisen tuki ja ohjaus olisi tarpeen. Kyselyymme vastanneista nuorista yli puolet toivoi kouluihin lisää some-opetusta ja 75 prosenttia opetusta mediasta ylipäätään.
Otimme keväällä 2016 yhteyttä erääseen helsinkiläiseen kouluun, josta löytyi tutkimukseemme osallistunut 9. luokka. Teetimme heillä ensin sosiaaliseen mediaan ja sen käyttökokemuksiin liittyvän kyselylomakkeen, jonka pohjalta pidimme heille muutama päivä myöhemmin some-oppituntipilotin.
Kyselyssä selvisi, ettei nuorilla ole kovin selvää kuvaa siitä, miten he vaikuttavat sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen nähtiin konkreettisena tekemisenä, kuten omien mielipiteiden jakamisena. Kukaan nuorista ei esimerkiksi maininnut vaikuttavansa sillä, ketä tai mitä seuraa sosiaalisessa mediassa. Kiinnostavaa oli myös se, ettei kukaan myöntänyt olevansa somessa kiusattu tai kiusaaja, mutta silti suurin osa vastaajista pelkäsi tulevansa kiusatuksi.
Some-tunnin aikana kävimme nuorten kanssa keskustelua kyselyn teemoista. Merkillepantavaa oli se, että vakavistakin aiheista, kuten rikollisuudesta ja kiusaamisesta vitsailtiin. Saimme aikaan myös hyvää keskustelua, ja aihe tuntui kiinnostavan nuoria. Häiriöksi kuitenkin muodostui itse some, koska puhelimet olivat nuorten käsissä jatkuvasti.
Koemme, että nuoria ja sosiaalista mediaa pitäisi tutkia laajemmin. Sosiaalinen media kehittyy hurjaa vauhtia ja on läsnä nuorten arjessa koko ajan. Aikuisen tuki ja ohjaus olisi tarpeen. Kyselyymme vastanneista nuorista yli puolet toivoi kouluihin lisää some-opetusta ja 75 prosenttia opetusta mediasta ylipäätään.