Hevosenlannan käytön haasteet
Hanhikoski, Mikko (2016)
Hanhikoski, Mikko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016063013449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016063013449
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus perehtyä hevosenlannan käytön haasteisiin Suomessa. Hevostalous ei ole enää samalla tavalla sidonnainen maatalouteen kuten ennen. Kasvava harrastajien määrä erityisesti ratsupuolella on tuonut uusia yrittäjiä taajama-alueiden läheisyyteen, jolloin lannasta eroon pääsemiseksi joutuu näkemään enemmän vaivaa oman pellon usein puuttuessa tallin läheisyydestä.
Suomen ja EU:n lainsäädäntö määrittelee hevosenlannan selkeästi eläimistä saatavaksi sivutuotteeksi. Suomen lainsäädäntö ei poikkea muiden EU-maiden vastaavista, joissakin maissa on luokittelussa vain tehty tulkintavirheitä kunnallistasolla.
Hevosenlantaa on mahdollista käyttää perinteisen lannoitekäytön lisäksi myös energiantuotantoon. Vaihtoehtoina ovat paljon keskustelua herättänyt polttaminen, kaasutus, pyrolyysi, lämmön talteenotto kompostoitaessa sekä biokaasutus.
Hevosenlannan käytössä suurimmaksi haasteeksi muodostuvat pienet tallikoot sekä pitkät etäisyydet peltoviljelyn kannalta. Energiakäytössä haasteellista varsinkin polttokäytössä ovat korkea kosteusprosentti sekä kattiloiden korroosiota aiheuttavat kloori ja fosfori.
Suomen ja EU:n lainsäädäntö määrittelee hevosenlannan selkeästi eläimistä saatavaksi sivutuotteeksi. Suomen lainsäädäntö ei poikkea muiden EU-maiden vastaavista, joissakin maissa on luokittelussa vain tehty tulkintavirheitä kunnallistasolla.
Hevosenlantaa on mahdollista käyttää perinteisen lannoitekäytön lisäksi myös energiantuotantoon. Vaihtoehtoina ovat paljon keskustelua herättänyt polttaminen, kaasutus, pyrolyysi, lämmön talteenotto kompostoitaessa sekä biokaasutus.
Hevosenlannan käytössä suurimmaksi haasteeksi muodostuvat pienet tallikoot sekä pitkät etäisyydet peltoviljelyn kannalta. Energiakäytössä haasteellista varsinkin polttokäytössä ovat korkea kosteusprosentti sekä kattiloiden korroosiota aiheuttavat kloori ja fosfori.