Syömishäiriötä sairastava opiskelija YTHS:n terveydenhoitajan vastaanotolla : Mobiiliohjauksen mahdollisuus ravitsemuskuntoutuksessa
Kekäläinen, Jonna (2016)
Kekäläinen, Jonna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062013232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062013232
Tiivistelmä
Opiskeluterveydenhuollon päätehtävä on ylläpitää opiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä opiskelukykyä. Tehtävään kuuluu myös syömishäiriöiden ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta. Syömishäiriöiden esiintyvyys etenkin korkeakoulujen naisopiskelijoilla onkin suurempi kuin saman ikäisessä muussa väestössä. Nykyään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS hyödyntää palveluissaan yhä enenevässä määrin sähköisiä palvelukonsepteja sekä uutta teknologiaa. YTHS on viime vuosien aikana pilotoinut älypuhelinpohjaista ruuankäytön seurantaa osana syömishäiriötä sairastavien opiskelijoiden hoitoa ja seurantaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää YTHS:n terveydenhoitajien käyttämiä työmenetelmiä syömishäiriötä sairastavien opiskelijoiden hoidossa.
Työn tavoitteena oli edistää uusien mobiilityökalujen käyttöönottoa opiskeluterveydenhuollossa. Opinnäytetyö toteutettiin kaksiosaisena: A-osiossa menetelmänä oli kyselytutkimus, jossa kartoitettiin terveydenhoitajien ohjauskäytäntöjä ja kokemuksia syömishäiriötä sairastavien opiskelijoiden hoidosta. Kyselyyn vastasi 42 YTHS:n terveydenhoitajaa. B-osiossa neljä terveydenhoitajaa käytti opiskelijoille tarjolla olevaa älypuhelimella koottavaa valokuvallista ruokapäiväkirjaa (MealLoggerTM) kahden viikon ajan. Terveydenhoitajat arvioivat kokemuksiaan pitäen päiväkirjaa käytön ajan. Kyselyn strukturoitu aineisto käsiteltiin taulukkolaskentaohjelman avulla ja visualisoitiin kuvioiden avulla. Aineiston avointen kysymysten vastaukset sekä päiväkirjojen sisällöt analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tulosten mukaan YTHS:n terveydenhoitajat käyttävät menetelminä mm. ruokapäiväkirjoja, keskustelua ja havainnointia kartoittaessaan opiskelijoiden syömistottumuksista. Päiväkirjojen perusteella näyttää siltä, että kuvallisella ruokapäiväkirjalla ja syömistottumuksista saadulla palautteella on myönteinen ja tiedostava vaikutus syömiskäyttäytymiseen. Syömishäiriötä sairastavien hoitotyö koettiin haasteellisena ja työn laadukasta toteuttamista varten toivottiin lisäkoulutusta sekä työnohjausta.
Opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen pohjalta voidaan todeta: uusia työkaluja tarvitaan ja omakohtainen käyttökokeilu helpottaa mobiiliohjauksen käyttöönottoa. Saatua tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää kehitettäessä yhä virtuaalisempaa terveydenhoitoa.
Työn tavoitteena oli edistää uusien mobiilityökalujen käyttöönottoa opiskeluterveydenhuollossa. Opinnäytetyö toteutettiin kaksiosaisena: A-osiossa menetelmänä oli kyselytutkimus, jossa kartoitettiin terveydenhoitajien ohjauskäytäntöjä ja kokemuksia syömishäiriötä sairastavien opiskelijoiden hoidosta. Kyselyyn vastasi 42 YTHS:n terveydenhoitajaa. B-osiossa neljä terveydenhoitajaa käytti opiskelijoille tarjolla olevaa älypuhelimella koottavaa valokuvallista ruokapäiväkirjaa (MealLoggerTM) kahden viikon ajan. Terveydenhoitajat arvioivat kokemuksiaan pitäen päiväkirjaa käytön ajan. Kyselyn strukturoitu aineisto käsiteltiin taulukkolaskentaohjelman avulla ja visualisoitiin kuvioiden avulla. Aineiston avointen kysymysten vastaukset sekä päiväkirjojen sisällöt analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tulosten mukaan YTHS:n terveydenhoitajat käyttävät menetelminä mm. ruokapäiväkirjoja, keskustelua ja havainnointia kartoittaessaan opiskelijoiden syömistottumuksista. Päiväkirjojen perusteella näyttää siltä, että kuvallisella ruokapäiväkirjalla ja syömistottumuksista saadulla palautteella on myönteinen ja tiedostava vaikutus syömiskäyttäytymiseen. Syömishäiriötä sairastavien hoitotyö koettiin haasteellisena ja työn laadukasta toteuttamista varten toivottiin lisäkoulutusta sekä työnohjausta.
Opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen pohjalta voidaan todeta: uusia työkaluja tarvitaan ja omakohtainen käyttökokeilu helpottaa mobiiliohjauksen käyttöönottoa. Saatua tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää kehitettäessä yhä virtuaalisempaa terveydenhoitoa.