Ehkäisevän lastensuojelun nykytila, haasteet ja tulevaisuus : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Raivio, Tuuli (2016)
Raivio, Tuuli
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061913186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061913186
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoutta ennaltaehkäisevän lastensuojelun työskentelymuotojen toimivuudesta, sekä koota yhteen ja arvioida systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisiin ennaltaehkäiseviin lastensuojelun keinoihin vuosina 2010–2015 oli panostettu ja millaisena näyttäytyi ehkäisevän lastensuojelutyön tulevaisuus. Tavoitteena oli selvittää, mitkä käytetyistä keinoista olivat olleet toimivia. Kokosin yhteen tutkimuksia ehkäisevästä lastensuojelutyöstä sekä työtapojen vaikuttavuudesta. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtainen kirjallisuuskatsaus, josta työelämä ja lastensuojelu saisivat konkreettista tietoa, mihin toimiin kannattaa panostaa resursseja. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista sisällön analyysiä. Loin kolme (3) pääluokkaa: ”Moniammatillinen yhteistyö”, ”Edistävät ja rajoittavat tekijät lastensuojelussa” sekä ”Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä työskentelystä.”
Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä mainittiin asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen, vastakkaisten näkökulmien näyttäytyminen, luotettavuus, työntekijöiden onnistuneisuus sekä toiminnan saaminen tavoitteelliseksi. Perhetyössä tuettiin riittävän hyvää vanhemmuutta. Työntekijän ja asiakkaan erilaiset näkemykset arjesta koettiin haasteena ns. harmaalla vyöhykkeellä työntekijän astuessa perheen yksityisyyteen lapsen edun vuoksi. Huostaanoton korvaaminen ennaltaehkäisevällä työllä säästi keskimäärin 80 000 euroa vuodessa. Merkittävien ehkäisevän lastensuojelun toimialojen yhteistyötä rakentava tekijä olivat asenteet toisia kohtaan, rakenteelliset tekijät sekä osaaminen. Toimintakäytännöt ja tuttuus olivat myös keskiössä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla oli merkittävä vaikutus asiakkaiden elämänhallintaan, vaikka jokaisella oli avun piiriin tullessa ollut päihde- tai mielenterveysongelmia perheessä. Osa koki tuen tarpeellisiksi, kun taas osa jopa epämiellyttäväksi. Haastatellut sijoitetut nuoret eivät suositelleet ongelmanuoria samaan perhekotiin. Myös omalla motivaatiolla, tukiperheen tuella ja palavereihin osallistuvien työntekijöiden tuttuudella oli positiivinen vaikutus.
Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä mainittiin asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen, vastakkaisten näkökulmien näyttäytyminen, luotettavuus, työntekijöiden onnistuneisuus sekä toiminnan saaminen tavoitteelliseksi. Perhetyössä tuettiin riittävän hyvää vanhemmuutta. Työntekijän ja asiakkaan erilaiset näkemykset arjesta koettiin haasteena ns. harmaalla vyöhykkeellä työntekijän astuessa perheen yksityisyyteen lapsen edun vuoksi. Huostaanoton korvaaminen ennaltaehkäisevällä työllä säästi keskimäärin 80 000 euroa vuodessa. Merkittävien ehkäisevän lastensuojelun toimialojen yhteistyötä rakentava tekijä olivat asenteet toisia kohtaan, rakenteelliset tekijät sekä osaaminen. Toimintakäytännöt ja tuttuus olivat myös keskiössä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla oli merkittävä vaikutus asiakkaiden elämänhallintaan, vaikka jokaisella oli avun piiriin tullessa ollut päihde- tai mielenterveysongelmia perheessä. Osa koki tuen tarpeellisiksi, kun taas osa jopa epämiellyttäväksi. Haastatellut sijoitetut nuoret eivät suositelleet ongelmanuoria samaan perhekotiin. Myös omalla motivaatiolla, tukiperheen tuella ja palavereihin osallistuvien työntekijöiden tuttuudella oli positiivinen vaikutus.