Naapuri auttaa, hoitaja seuraa ja keinomammutti taluttaa : asukkaiden kuva tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista ikääntyvien asumisyhteisössä
Autio, Milla; Hytönen, Suvi-Tuulia (2016)
Autio, Milla
Hytönen, Suvi-Tuulia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513052
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoitus on kuvata, millaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita ikääntyvien itselleen rakennuttaman kerrostalon Aikalisän asukkaat ajattelevat käyttävänsä tulevaisuudessa, noin 10–30 vuoden kuluttua. Selvitämme myös, mitkä asiat tuovat heidän mielestään ikääntyessä terveyttä ja hyvinvointia ja mitkä uhkaavat sitä. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät Helsinkiin 2015 valmistuneesta Aikalisästä useita opinnäytetöitä.
Aihe on ajankohtainen. Suomessa keskimääräisen eliniän ennustetaan nousevan edelleen. Vaikka ihmiset ikääntyvät yhä terveempinä, oletus on, että iäkkäiden terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa.
Käytimme aineiston keräämisessä eläytymismenetelmää, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen työkaluista. Kokosimme asukkaista vapaaehtoisia (n=14), joiden käsityksiä tulevaisuudesta selvitimme ryhmäkeskusteluissa kahden kehyskertomuksen avulla. Tarkoitus oli saada osallistujat kuvittelemaan tulevaisuuttaan vuonna 2046. Keskustelut nauhoitimme ja litteroimme. Aineiston käsittelimme induktiivisella sisällönanalyysilla. Selvitimme sitä, mikä on tulevaisuudessa todennäköistä, mahdollista, toivottavaa tai ei-toivottavaa näiden osallistujien näkökulmasta. Laadullisella tutkimuksella emme pyrkineet yleistettävyyteen. Hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttavista asioista muodostui neljä pääteemaa: oma toimintakyky, sosiaalinen ympäristö, fyysinen ympäristö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista nousi kolme pääteemaa: omatoiminen ennaltaehkäisy ja naapuriapu, elämää helpottava teknologia sekä ulkopuolelta saatavat palvelut, joita haluttiin erityisesti kotiin.
Keskusteluissa tärkeimmiksi asioiksi nousivat omatoiminen terveydestä huolehtiminen, yhteisön merkitys, halu kokeilla uutta tekniikkaa sekä eutanasia ratkaisuna siinä vaiheessa, kun makaa toimintakyvyttömänä laitoksessa. Tulevaisuudenkuvissa palvelut olivat yksilöllisiä ja niitä valittiin omien toiveiden mukaan.
Opinnäytetyössä on tutkittu ikääntyvien toiveita ja tarpeita heidän omasta näkökulmastaan. Tuloksia voi käyttää hyväksi palveluita ja hoitoa suunniteltaessa.
Aihe on ajankohtainen. Suomessa keskimääräisen eliniän ennustetaan nousevan edelleen. Vaikka ihmiset ikääntyvät yhä terveempinä, oletus on, että iäkkäiden terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa.
Käytimme aineiston keräämisessä eläytymismenetelmää, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen työkaluista. Kokosimme asukkaista vapaaehtoisia (n=14), joiden käsityksiä tulevaisuudesta selvitimme ryhmäkeskusteluissa kahden kehyskertomuksen avulla. Tarkoitus oli saada osallistujat kuvittelemaan tulevaisuuttaan vuonna 2046. Keskustelut nauhoitimme ja litteroimme. Aineiston käsittelimme induktiivisella sisällönanalyysilla. Selvitimme sitä, mikä on tulevaisuudessa todennäköistä, mahdollista, toivottavaa tai ei-toivottavaa näiden osallistujien näkökulmasta. Laadullisella tutkimuksella emme pyrkineet yleistettävyyteen. Hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttavista asioista muodostui neljä pääteemaa: oma toimintakyky, sosiaalinen ympäristö, fyysinen ympäristö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista nousi kolme pääteemaa: omatoiminen ennaltaehkäisy ja naapuriapu, elämää helpottava teknologia sekä ulkopuolelta saatavat palvelut, joita haluttiin erityisesti kotiin.
Keskusteluissa tärkeimmiksi asioiksi nousivat omatoiminen terveydestä huolehtiminen, yhteisön merkitys, halu kokeilla uutta tekniikkaa sekä eutanasia ratkaisuna siinä vaiheessa, kun makaa toimintakyvyttömänä laitoksessa. Tulevaisuudenkuvissa palvelut olivat yksilöllisiä ja niitä valittiin omien toiveiden mukaan.
Opinnäytetyössä on tutkittu ikääntyvien toiveita ja tarpeita heidän omasta näkökulmastaan. Tuloksia voi käyttää hyväksi palveluita ja hoitoa suunniteltaessa.