Ergonomiavastaavan rooli Turun kaupungin vanhusten hoitoyksiköissä
Laiho, Sirpa (2016)
Laiho, Sirpa
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312877
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ergonomiavastaavan näkemystä yksikkönsä ergonomisista työtavoista sekä arviota muun henkilökunnan potilassiirtotaidoista. Lisäksi tutkittiin ergonomiavastaavan kuvausta siitä, miten hän on toiminut roolissaan viimeisen vuoden aikana ja miten hän näkee roolinsa osana työyksikköä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida vuosina 2010–2012 tehdyn ergonomisen kehityshankkeen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä ergonomiavastaavien näkökulmasta sekä ergonomiavastaavan roolin kehittymistä ja sitä tukevia ja haittaavia tekijöitä. Laajempana viitekehyksenä toimi turvallisuusjohtaminen.
Kyselytutkimus toteutettiin Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhuspalveluiden ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä. Tutkimus sisältää sekä laadullisia että määrällisiä aineksia ja kyselylomakkeessa hyödynnettiin monipuolisesti strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimushetkellä yksiköitä oli 47 ja niissä työskenteli 63 ergonomiavastaavaa. Kyselyyn vastasi 23 yksiköstä 29 ergonomiavastaavaa, jolloin vastausprosentiksi saatiin 46 %.
Vastaajat olivat kokeneita hoitajia, työkokemusta vastaajilla oli keskimäärin 15,5 vuotta. Vastaajista 97 % oli suorittanut Potilassiirtojen ergonomiakortti-koulutuksen, mutta silti 76 % koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ergonomiavastaavan tehtäviin. Yksiköiden kuormitustekijöissä korostuivat asukkaisiin liittyvät syyt ja eniten kuormitusta helpottavaksi tekijäksi koettiin apuvälineet. Henkilökunnan asenteen ergonomisia työtapoja ja apuvälineitä kohtaan kerrottiin olevan myönteisiä ja parantuneen viimeisen vuoden aikana. Ergonomiavastaavan työtä eniten tukevaksi tekijäksi nostettiin lähiesimiehen tuki. Muita työnkuvan toteuttamista edistäviä tekijöitä olivat työkavereiden tuki ja koulutuksen saaminen. Työnkuvan toteuttamista haittaaviksi tekijöiksi koettiin ajanpuute, työkavereiden negatiivinen asenne ja apuvälineiden puute. Vastauksista ilmeni ergonomiavastaavien pyrkimys jakaa tietoa ja ymmärrystä hoitajien työssä jaksamisen ja työturvallisuuden edistämiseksi.
Kyselytutkimus toteutettiin Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhuspalveluiden ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä. Tutkimus sisältää sekä laadullisia että määrällisiä aineksia ja kyselylomakkeessa hyödynnettiin monipuolisesti strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimushetkellä yksiköitä oli 47 ja niissä työskenteli 63 ergonomiavastaavaa. Kyselyyn vastasi 23 yksiköstä 29 ergonomiavastaavaa, jolloin vastausprosentiksi saatiin 46 %.
Vastaajat olivat kokeneita hoitajia, työkokemusta vastaajilla oli keskimäärin 15,5 vuotta. Vastaajista 97 % oli suorittanut Potilassiirtojen ergonomiakortti-koulutuksen, mutta silti 76 % koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ergonomiavastaavan tehtäviin. Yksiköiden kuormitustekijöissä korostuivat asukkaisiin liittyvät syyt ja eniten kuormitusta helpottavaksi tekijäksi koettiin apuvälineet. Henkilökunnan asenteen ergonomisia työtapoja ja apuvälineitä kohtaan kerrottiin olevan myönteisiä ja parantuneen viimeisen vuoden aikana. Ergonomiavastaavan työtä eniten tukevaksi tekijäksi nostettiin lähiesimiehen tuki. Muita työnkuvan toteuttamista edistäviä tekijöitä olivat työkavereiden tuki ja koulutuksen saaminen. Työnkuvan toteuttamista haittaaviksi tekijöiksi koettiin ajanpuute, työkavereiden negatiivinen asenne ja apuvälineiden puute. Vastauksista ilmeni ergonomiavastaavien pyrkimys jakaa tietoa ja ymmärrystä hoitajien työssä jaksamisen ja työturvallisuuden edistämiseksi.