Investointituet ja niiden valintamenettely
Jouppila, Henriikka (2016)
Jouppila, Henriikka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012721
Tiivistelmä
Suomen maataloudessa on käynnissä rakennemuutos. Vaikka tilojen määrä vähenee, investointitarve kasvaa. Investoinneilla haetaan suuria tilakokoja ja pienempiä yksikkökustannuksia. Investointituilla on suuri merkitys investointien toteutumiselle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä Suomen investointitukijärjestelmään, erityisesti investointitukien valintamenettelyyn. Lisäksi työssä oli tavoitteena kartoittaa uuden sähköisen hakupalvelu Hyrrän toimivuutta, miten Ely-keskuksen työntekijät sekä Hyrrä-palvelua käyttäneet maatalousyrittäjät kokivat uuden hakupalvelun. Haastatteluissa selvitettiin myös mielipiteitä uudesta pisteytys-valintamenettelystä. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon osallistui kolme Ely-keskuksen työntekijää ja kolme maatalousyrittäjää.
Teoriaosuudessa kerrottiin maatalouden rakennemuutoksesta, investointitukien jakautumisesta, investointitukijärjestelmästä ja sen vaikutuksesta suomalaisen maatalouden ohjautumiseen.
Tutkimusaineistosta selvisi, että työntekijöiden ja maatalousyrittäjien mielestä Hyrrä-palvelussa oli parannettavaa. Haastatteluissa molemmista ammattiryhmistä saatiin parannusehdotuksia. Aineiston perusteella Hyrrä-palvelun tulevaisuuteen uskottiin, ja sitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona investointitukien hakemiselle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä Suomen investointitukijärjestelmään, erityisesti investointitukien valintamenettelyyn. Lisäksi työssä oli tavoitteena kartoittaa uuden sähköisen hakupalvelu Hyrrän toimivuutta, miten Ely-keskuksen työntekijät sekä Hyrrä-palvelua käyttäneet maatalousyrittäjät kokivat uuden hakupalvelun. Haastatteluissa selvitettiin myös mielipiteitä uudesta pisteytys-valintamenettelystä. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon osallistui kolme Ely-keskuksen työntekijää ja kolme maatalousyrittäjää.
Teoriaosuudessa kerrottiin maatalouden rakennemuutoksesta, investointitukien jakautumisesta, investointitukijärjestelmästä ja sen vaikutuksesta suomalaisen maatalouden ohjautumiseen.
Tutkimusaineistosta selvisi, että työntekijöiden ja maatalousyrittäjien mielestä Hyrrä-palvelussa oli parannettavaa. Haastatteluissa molemmista ammattiryhmistä saatiin parannusehdotuksia. Aineiston perusteella Hyrrä-palvelun tulevaisuuteen uskottiin, ja sitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona investointitukien hakemiselle.