Väinönputken tutkiminen ja vaikuttavien aineiden tislaaminen
Parviainen, Mika (2016)
Parviainen, Mika
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012694
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia väinönputkea, angelica archangelicaa, yleisesti ja perehtyä sen sisältämän haihtuvan öljyn erottamiseen tislauksen avulla. Tislauksen avulla selvitettiin juurien ja siemenien öljyn saantoprosentit.
Väinönputki on luonnonvaraisesti Lapissa kasvava aromaattinen putkikasvi, joka voi kasvaa jopa 2,5-metriseksi. Se kuolee kukittuaan, mutta viljeltäessä sen ikää voidaan pidentää leikkaamalla kukkavarret. Sitä hyödynnetään niin teollisuudessa kuin myös yksityiskäytössä. Alkoholiteollisuus käyttää hyödyksi sen juurien ja siemenien sisältämää arvokasta öljyä liköörien ja ginien mausteena. Yksityiskäytössä käytetään myös varsia ja lehtiä.
Öljyn erottamiseen käytettin vesitislausta, jossa väinönputken siemeniä tai juuria kiehutettiin veden kanssa. Määritetyt öljyn saantoprosentit täsmäsivät osittain kirjallisuusarvoihin. Tislatut öljynäytteet analysoitiin Luonnovarakeskuksessa kaasukromatografilla, jolla selvitettiin kunkin näytteen runsaimmat komponentit.
Omaa tislauslaitteistoa rakennettaessa tislauskattilan kannattaa olla mahdollisimman suuri, koska öljyn saantoprosentti on erittäin pieni. Kertaalleen tislattu aromipitoinen vesi kannattaa myös kierrättää takaisin tislauskattilaan parantaakseen saantoa.
Väinönputki on luonnonvaraisesti Lapissa kasvava aromaattinen putkikasvi, joka voi kasvaa jopa 2,5-metriseksi. Se kuolee kukittuaan, mutta viljeltäessä sen ikää voidaan pidentää leikkaamalla kukkavarret. Sitä hyödynnetään niin teollisuudessa kuin myös yksityiskäytössä. Alkoholiteollisuus käyttää hyödyksi sen juurien ja siemenien sisältämää arvokasta öljyä liköörien ja ginien mausteena. Yksityiskäytössä käytetään myös varsia ja lehtiä.
Öljyn erottamiseen käytettin vesitislausta, jossa väinönputken siemeniä tai juuria kiehutettiin veden kanssa. Määritetyt öljyn saantoprosentit täsmäsivät osittain kirjallisuusarvoihin. Tislatut öljynäytteet analysoitiin Luonnovarakeskuksessa kaasukromatografilla, jolla selvitettiin kunkin näytteen runsaimmat komponentit.
Omaa tislauslaitteistoa rakennettaessa tislauskattilan kannattaa olla mahdollisimman suuri, koska öljyn saantoprosentti on erittäin pieni. Kertaalleen tislattu aromipitoinen vesi kannattaa myös kierrättää takaisin tislauskattilaan parantaakseen saantoa.