Netflixing : Kuinka tilausvideopalvelut vaikuttavat suomalaisten televisiokanavien ohjelmatarjontaan?
Alastalo, Veera (2016)
Alastalo, Veera
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912630
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään miksi tilausvideopalvelut ovat nousseet perinteisten televisiokanavien kilpailijoiksi ja kuinka ne vaikuttavat suomalaisten kanavien ohjelmatarjontaan. Työn tavoitteena on kartoittaa suomalaisen ohjelmatarjonnan nykytilaa: mikä menestyy ja miksi.
Opinnäytetyö perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä tekemiini asiantuntijahaastatteluihin. Kirjallinen aineisto koostuu digitaalisen median murrosta käsittelevistä kirjoista, uutisista, artikkeleista ja blogi-kirjoituksista. Asiantuntijahaastattelut saatiin neljältä ilmaiskanavia toimittavalta taholta: Yle, MTV Oy, Nelonen Media ja SBS Discovery Television.
Työ etenee kronologisesti aina Suomen siirtymisestä digitaaliaikaan suomalaisten televisiokanavien ohjelmatarjontojen tulevaisuudennäkymiin saakka. Toisessa luvussa käsitellään digitv:n murroksen lisäksi katsojalukuja katseluun käytetyn ajan mukaan sekä ohjelmaryhmittäin. Kolmannessa luvussa kartoitetaan erilaisia VOD-palveluita ja käydään läpi suurimman tilausvideopalvelu Netflixin tarina. Neljäs luku kattaa haastattelututkimuksen.
Kun Suomessa siirryttiin digitaalisiin televisiolähetyksiin vuonna 2001, vapautui samalla joukko uusia kanavapaikkoja. Vuonna 2016 ilmaiskanavia on näkyvillä 15. Ohjelmatarjonta suomalaisessa televisiossa on monipuolisempi kuin koskaan ennen eikä katsojaluvuissa ole vieläkään havaittavissa muissa maissa nähtyä tiputusta.
Tietoliikenneverkkojen kehityttyä nopeammiksi on digitaalisen median välittäminen verkossa sekä helpottanut että yleistynyt. Tilausvideopalveluiden kautta elokuvien ja televisio-ohjelmien katsominen on vaivatonta ja edullista. Palveluiden kymmenien tuhansien elokuvien ja televisio-ohjelmien kirjastot houkuttelevat katsojia pois lineaarisesta lähetyksestä. Suomalaisessa ohjelmatarjonnassa on jo nähtävillä, kuinka katsojat seuraavat amerikkalaisia sarjoja ennemmin tilausvideopalveluista kuin televisiosta. Vapaan ohjelma-ajan on korvannut kotimainen sisältö. Tulevaisuudessa suomalaiset televisiokanavat toivovat saavansa neuvoteltua ostetuille sisällöille laajemmat esitysoikeudet, jotta sisältöä saataisiin jaettua myös verkossa.
Opinnäytetyö perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä tekemiini asiantuntijahaastatteluihin. Kirjallinen aineisto koostuu digitaalisen median murrosta käsittelevistä kirjoista, uutisista, artikkeleista ja blogi-kirjoituksista. Asiantuntijahaastattelut saatiin neljältä ilmaiskanavia toimittavalta taholta: Yle, MTV Oy, Nelonen Media ja SBS Discovery Television.
Työ etenee kronologisesti aina Suomen siirtymisestä digitaaliaikaan suomalaisten televisiokanavien ohjelmatarjontojen tulevaisuudennäkymiin saakka. Toisessa luvussa käsitellään digitv:n murroksen lisäksi katsojalukuja katseluun käytetyn ajan mukaan sekä ohjelmaryhmittäin. Kolmannessa luvussa kartoitetaan erilaisia VOD-palveluita ja käydään läpi suurimman tilausvideopalvelu Netflixin tarina. Neljäs luku kattaa haastattelututkimuksen.
Kun Suomessa siirryttiin digitaalisiin televisiolähetyksiin vuonna 2001, vapautui samalla joukko uusia kanavapaikkoja. Vuonna 2016 ilmaiskanavia on näkyvillä 15. Ohjelmatarjonta suomalaisessa televisiossa on monipuolisempi kuin koskaan ennen eikä katsojaluvuissa ole vieläkään havaittavissa muissa maissa nähtyä tiputusta.
Tietoliikenneverkkojen kehityttyä nopeammiksi on digitaalisen median välittäminen verkossa sekä helpottanut että yleistynyt. Tilausvideopalveluiden kautta elokuvien ja televisio-ohjelmien katsominen on vaivatonta ja edullista. Palveluiden kymmenien tuhansien elokuvien ja televisio-ohjelmien kirjastot houkuttelevat katsojia pois lineaarisesta lähetyksestä. Suomalaisessa ohjelmatarjonnassa on jo nähtävillä, kuinka katsojat seuraavat amerikkalaisia sarjoja ennemmin tilausvideopalveluista kuin televisiosta. Vapaan ohjelma-ajan on korvannut kotimainen sisältö. Tulevaisuudessa suomalaiset televisiokanavat toivovat saavansa neuvoteltua ostetuille sisällöille laajemmat esitysoikeudet, jotta sisältöä saataisiin jaettua myös verkossa.