Todellisen antoäänen korvakäytävämittaus (REM) aikuisten kuulokojekuntoutuksessa : Teoria, suositukset ja suomalainen käytäntö
Peräsalo, Paula (2016)
Peräsalo, Paula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912525
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa perustellen REM-korvakäytävämittauksen hyödyllisyys HYKS:n aikuisten kojekuntoutusprosessissa. Perusteita käyttöönotolle haettiin ajankohtaisista tutkimuksista, suosituksista ja tekemällä postikysely jokaisen Suomen sairaanhoitopiirin ainakin yhdelle kuuloasemalle tai kuulokeskukseen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään tämänhetkinen suomalaisen julkisen terveydenhuollon REM-mittausosaaminen, -tietämys ja -tekeminen. Kysely lähetettiin 23 julkisen sairaanhoidon yksikköön. Vastausprosentti oli 96 %. Kyselyn tuloksia verrattiin suosituksiin ja kirjallisuudessa esitettyihin tutkimustuloksiin.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Suomen julkisista kuulonkuntoutusta tekevistä yksiköistä REM-korvakäytävämittauksia tekee 43 % (n=21). Näistä sairaaloista reilusti yli puolet (67 %) ilmoitti käyttävänsä REM-korvakäytävämittausta sekä säätämiseen, että sovituksen jälkeiseen vahvistuksen todentamiseen. Kolmasosassa REM:iä tekevistä sairaaloista REM-laitetta käytettiin vain tarvittaessa, haasteellisiin sovituksiin. Yksi sairaala ilmoitti tekevänsä mittauksen poikkeuksetta kaikille potilaille. Tässä aineistossa voidaan todeta hieman yli puolessa kysymykseen vastanneista sairaaloista potilastyytyväisyyden nousseen REM:iä tekemällä joko kokonaan tai osittain.
REM-laitteen käyttökoulutus on kyselyn tulosten mukaan laitetoimittajien ja yhden yksityisen yrittäjän hartioilla. Yksi sairaala on hyödyntänyt ulkomaista asiantuntijaa syvemmän tietämyksen saamiseksi. Halu lisäkoulutukseen nousi vastauksista voimakkaasti esille. Yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia REM:n tekemiseen toivottiin. Vastauksista nousi esiin toisaalta tekemisen kautta saatu vahva osaaminen ja toisaalta näyttöön perustuvan tiedon puute ja sen tarve.
Kyselyn tulosten luotettavuutta heikentää tieto siitä, että vastaukset eivät aina kuvasta kaikkien toimintatapaa yksikössä. Työn lopussa on esitetty kuviona ehdotus HYKS:in aikuisten kuulokeskuksen uuden kojekuntoutusprosessin pohjaksi. Tavoitteena on ajatus, että tulevaisuudessa REM-mittaus olisi arkinen osa kojesovitusprosessia.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Suomen julkisista kuulonkuntoutusta tekevistä yksiköistä REM-korvakäytävämittauksia tekee 43 % (n=21). Näistä sairaaloista reilusti yli puolet (67 %) ilmoitti käyttävänsä REM-korvakäytävämittausta sekä säätämiseen, että sovituksen jälkeiseen vahvistuksen todentamiseen. Kolmasosassa REM:iä tekevistä sairaaloista REM-laitetta käytettiin vain tarvittaessa, haasteellisiin sovituksiin. Yksi sairaala ilmoitti tekevänsä mittauksen poikkeuksetta kaikille potilaille. Tässä aineistossa voidaan todeta hieman yli puolessa kysymykseen vastanneista sairaaloista potilastyytyväisyyden nousseen REM:iä tekemällä joko kokonaan tai osittain.
REM-laitteen käyttökoulutus on kyselyn tulosten mukaan laitetoimittajien ja yhden yksityisen yrittäjän hartioilla. Yksi sairaala on hyödyntänyt ulkomaista asiantuntijaa syvemmän tietämyksen saamiseksi. Halu lisäkoulutukseen nousi vastauksista voimakkaasti esille. Yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia REM:n tekemiseen toivottiin. Vastauksista nousi esiin toisaalta tekemisen kautta saatu vahva osaaminen ja toisaalta näyttöön perustuvan tiedon puute ja sen tarve.
Kyselyn tulosten luotettavuutta heikentää tieto siitä, että vastaukset eivät aina kuvasta kaikkien toimintatapaa yksikössä. Työn lopussa on esitetty kuviona ehdotus HYKS:in aikuisten kuulokeskuksen uuden kojekuntoutusprosessin pohjaksi. Tavoitteena on ajatus, että tulevaisuudessa REM-mittaus olisi arkinen osa kojesovitusprosessia.