POP Pankkien yhteenliittymän vaikutukset Keuruun Osuuspankkiin
Santala, Miika (2016)
Santala, Miika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812415
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka POP Pankkien yhteenliittymä vaikuttaa Keuruun Osuusuuspankkiin. Lisäksi haluttiin saada selville, mitä hyötyä tai haittaa yhteenliittymästä on. Yhteenliittymä tuli ajankohtaiseksi, kun pankkilainsäädännön muutokset eivät enää sallineet POP Pankkiryhmänrakennetta. Osa POP Pankkiryhmän jäsenistä päätti jättää ryhmän ja palata Osuuspankkiryhmään, josta noin 20 vuotta sitten erosivat. Keuruun Osuuspankki on yksi aikanaan POP Pankkiryhmän perustamista voimakkaasti ajaneista pankeista, joten yhteenliittymä oli sille ainut vaihtoehto.
Tutkimuksen teoriassa tutustuttiin pankkialaan ja sen historiaan Suomessa. Myös finanssikriisi ja sen aiheuttamat muutokset pankkilainsäädäntöön olivat yksi keskeinen teoreettinen teema. Tutkimuksessa esiteltiin myös laki talletuspankkien yhteenliittymästä ja osuuskuntalaki, jotka määrittelevät, kuinka yhteenliittymä pitää muodostaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja dokumentteihin tutustumalla. Molemmat aineistot teemoiteltiin. Tutkimuksessa selvisi, että POP Pankkiryhmä on pieni ja halutessaan tehokas. Tiivistynyt ryhmä tarjosi monia skaalaetuja sen jäsenpankeille, koska monia toimintoja voitiin yhdenmukaistaa ja sitä kautta automatisoida. Ryhmä on kuitenkin pieni ja sen on haastavaa luoda tarpeeksi suurta palvelutarjontaa tai hankkia tukkurahoitusta. Yhteenliittymä nähdään kuitenkin positiivisena ja ryhmää lähentävänä tekijänä.
Tutkimuksesta lukija sai kattavan kuvan nykyisestä pankkilainsäädännöstä ja sen vaikutuksista erityisesti pieniin pankkeihin. Myös yhteenliittymän vaikutukset ja merkitykset kuvailtiin kattavasti. Nykyinen lainsäädäntö on tehnyt pienten itsenäisten pankkien toiminnasta käytännössä mahdotonta tai ainakin erittäin kallista. Tukimusta voidaan hyödyntää POP Pankkien keskuudessa, ja sillä voidaan lisätä henkilöstön tietoisuutta yhteenliittymästä. Tutkimus on myös mielenkiintoinen jokaiselle pankkilainsäädännöstä kiinnostuneelle.
Tutkimuksen teoriassa tutustuttiin pankkialaan ja sen historiaan Suomessa. Myös finanssikriisi ja sen aiheuttamat muutokset pankkilainsäädäntöön olivat yksi keskeinen teoreettinen teema. Tutkimuksessa esiteltiin myös laki talletuspankkien yhteenliittymästä ja osuuskuntalaki, jotka määrittelevät, kuinka yhteenliittymä pitää muodostaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja dokumentteihin tutustumalla. Molemmat aineistot teemoiteltiin. Tutkimuksessa selvisi, että POP Pankkiryhmä on pieni ja halutessaan tehokas. Tiivistynyt ryhmä tarjosi monia skaalaetuja sen jäsenpankeille, koska monia toimintoja voitiin yhdenmukaistaa ja sitä kautta automatisoida. Ryhmä on kuitenkin pieni ja sen on haastavaa luoda tarpeeksi suurta palvelutarjontaa tai hankkia tukkurahoitusta. Yhteenliittymä nähdään kuitenkin positiivisena ja ryhmää lähentävänä tekijänä.
Tutkimuksesta lukija sai kattavan kuvan nykyisestä pankkilainsäädännöstä ja sen vaikutuksista erityisesti pieniin pankkeihin. Myös yhteenliittymän vaikutukset ja merkitykset kuvailtiin kattavasti. Nykyinen lainsäädäntö on tehnyt pienten itsenäisten pankkien toiminnasta käytännössä mahdotonta tai ainakin erittäin kallista. Tukimusta voidaan hyödyntää POP Pankkien keskuudessa, ja sillä voidaan lisätä henkilöstön tietoisuutta yhteenliittymästä. Tutkimus on myös mielenkiintoinen jokaiselle pankkilainsäädännöstä kiinnostuneelle.