Soundscapes of the Kehä Vihreä Urban Park
Kuusiaho, Viivi (2016)
Kuusiaho, Viivi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712311
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Jyväskylän kaupungin uuden kaupunkipuistokokonaisuuden, Kehä Vihreän, äänimaisemia. Opinnäytetyön toimeksiantajan, Jyväskylän kaupungin, pyynnöstä Kehä Vihreän rauhalliset äänimaisemat pyrittiin paikallistamaan tutkimalla, mitä havaintoja ja tunteita Kehä Vihreän äänimaisemat herättävät.
Äänimaisemien ominaisuuksia arvioitiin hyödyntämällä äänikävelymetodia, jonka aikana haastateltavien tuli kuunnella aktiivisesti ympäristöstä kumpuavia ääniä ennalta määrätyllä reitillä. Äänikävely suoritettiin yksilöharjoitteena, jota seurasi laadullinen ryhmähaastattelu, jonka tavoitteena oli tarkastella, mitkä ominaisuudet vaikuttavat siihen, havaitaanko ääni meluna vai miellyttävänä äänenä. Tutkimus toteutettiin helmi- ja maaliskuussa 2016 järjestämällä viisi äänikävelyä ja ryhmähaastattelua yhteensä 10 haastateltavan kanssa.
Teoria ja aikaisempi tutkimus paljastivat, että luonnon äänillä on äänimaisemaan positiivinen vaikutus, kun taas ihmisten tuottamat äänet—erityisesti liikenteen melu—vahingoittavat äänimaiseman laatua. Saadut tulokset täydensivät aikaisemman tiedon paljastamalla, että liikenne ja muut mekaaniset äänet heikentävät kykyä havainnoida luonnon ääniä.
Lisäksi todettiin, että rauhallinen äänimaisema liittyy läheisemmin kuuntelijan mielentilaan ja aktiiviseen kuunteluun kuin tarkkaan paikkaan tai sijaintiin. Näin ollen tehokkain tapa vaikuttaa äänimaiseman laatuun on tarjota asukkaille viher- ja virkistysalueita, jotka kutsuvat heitä pysähtymään hektisessä kaupunkiympäristössä ja käyttämään aktiivisesti aistejaan. Tutkimustulokset tukevat Kehä Vihreän äänimaisemien kehittämistä.
Äänimaisemien ominaisuuksia arvioitiin hyödyntämällä äänikävelymetodia, jonka aikana haastateltavien tuli kuunnella aktiivisesti ympäristöstä kumpuavia ääniä ennalta määrätyllä reitillä. Äänikävely suoritettiin yksilöharjoitteena, jota seurasi laadullinen ryhmähaastattelu, jonka tavoitteena oli tarkastella, mitkä ominaisuudet vaikuttavat siihen, havaitaanko ääni meluna vai miellyttävänä äänenä. Tutkimus toteutettiin helmi- ja maaliskuussa 2016 järjestämällä viisi äänikävelyä ja ryhmähaastattelua yhteensä 10 haastateltavan kanssa.
Teoria ja aikaisempi tutkimus paljastivat, että luonnon äänillä on äänimaisemaan positiivinen vaikutus, kun taas ihmisten tuottamat äänet—erityisesti liikenteen melu—vahingoittavat äänimaiseman laatua. Saadut tulokset täydensivät aikaisemman tiedon paljastamalla, että liikenne ja muut mekaaniset äänet heikentävät kykyä havainnoida luonnon ääniä.
Lisäksi todettiin, että rauhallinen äänimaisema liittyy läheisemmin kuuntelijan mielentilaan ja aktiiviseen kuunteluun kuin tarkkaan paikkaan tai sijaintiin. Näin ollen tehokkain tapa vaikuttaa äänimaiseman laatuun on tarjota asukkaille viher- ja virkistysalueita, jotka kutsuvat heitä pysähtymään hektisessä kaupunkiympäristössä ja käyttämään aktiivisesti aistejaan. Tutkimustulokset tukevat Kehä Vihreän äänimaisemien kehittämistä.