Kansainvälinen ja suomalainen kehitysyhteistyö sekä niiden liiketoimintamallit
Lehti, Tuomas (2016)
Lehti, Tuomas
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli jakaa lukijoille tietoa kehitysyhteistyöstä sekä yksityisen sektorin liiketoimintamallien mahdollisuuksista ulkomailla. Tavoite oli myös herättää keskustelua ja kritiikkiä kehitysyhteistyöstä, koska aihe on varsin tärkeä ja ajankohtainen.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö on kehittynyt runsaasti viimeisen 70 vuoden aikana. Alussa luultiin, että pelkkä rahoitus ratkaisee kehitysmaiden köyhyysongelmat, mutta 2000-luvulla tutkijat ja päättäjät ovat huomanneet, että kehitysmaa tarvitsee kehittyäkseen muutakin kuin rahallista tukea. Joissakin tapauksissa rahoitukset ovat vain lisänneet kehitysmaiden sisäistä eriarvoisuutta.
Kehitysavun vaikuttavuutta on vaikea arvioida vaikka sen mittaamiseen on julkistettu monia erilaisia menetelmiä. Kuvaako mikään niistä todellista hyvinvoinnin tilaa kyseisessä maassa? Ei välttämättä. Kuitenkin monien mittareiden yhteiskäyttö ja tulkinta tuovat paremman kuvan kehitysmaiden hyvinvoinnista. Valtion hyvinvointiin ei vaikuta ainoastaan asukkaiden tulotaso vaan monet muut elämän perustarpeet.
2010-luvulla suomalaiset tiedostavat mitä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan, mutta tietävätkö he oikeasti minne varat käytetään? Köyhien kehitysmaiden hallitukset ovat saaneet suuria apurahoja, mutta käyttävätkö maan hallitukset saadut pääomat valtioiden hyvinvointiin vai johonkin ihan muualle? Tästä on vaikea vetää johtopäätöksiä vaikka tutkimuksia varojen käytöstä on tehty.
Suomalaisen sekä kansainvälisen yksityisen sektorin tärkeys kasvaa 2010-luvulla merkittävästi. Suuret, monipuoliset ja kansainväliset markkina-alueet tarjoavat suomalaisille yrityksille haasteita sekä mahdollisuuksia menestyvään liiketoimintaan. Suomen valtio tukee yrittäjyyttä ulkomailla monilla eri tavoin. Suomalaisten rahoituslaitosten rehellisistä toimintatavoista on ollut paljon keskustelua 2010-luvulla, mikä osakseen laskee niiden mainetta ihmisten parissa.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö on kehittynyt runsaasti viimeisen 70 vuoden aikana. Alussa luultiin, että pelkkä rahoitus ratkaisee kehitysmaiden köyhyysongelmat, mutta 2000-luvulla tutkijat ja päättäjät ovat huomanneet, että kehitysmaa tarvitsee kehittyäkseen muutakin kuin rahallista tukea. Joissakin tapauksissa rahoitukset ovat vain lisänneet kehitysmaiden sisäistä eriarvoisuutta.
Kehitysavun vaikuttavuutta on vaikea arvioida vaikka sen mittaamiseen on julkistettu monia erilaisia menetelmiä. Kuvaako mikään niistä todellista hyvinvoinnin tilaa kyseisessä maassa? Ei välttämättä. Kuitenkin monien mittareiden yhteiskäyttö ja tulkinta tuovat paremman kuvan kehitysmaiden hyvinvoinnista. Valtion hyvinvointiin ei vaikuta ainoastaan asukkaiden tulotaso vaan monet muut elämän perustarpeet.
2010-luvulla suomalaiset tiedostavat mitä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan, mutta tietävätkö he oikeasti minne varat käytetään? Köyhien kehitysmaiden hallitukset ovat saaneet suuria apurahoja, mutta käyttävätkö maan hallitukset saadut pääomat valtioiden hyvinvointiin vai johonkin ihan muualle? Tästä on vaikea vetää johtopäätöksiä vaikka tutkimuksia varojen käytöstä on tehty.
Suomalaisen sekä kansainvälisen yksityisen sektorin tärkeys kasvaa 2010-luvulla merkittävästi. Suuret, monipuoliset ja kansainväliset markkina-alueet tarjoavat suomalaisille yrityksille haasteita sekä mahdollisuuksia menestyvään liiketoimintaan. Suomen valtio tukee yrittäjyyttä ulkomailla monilla eri tavoin. Suomalaisten rahoituslaitosten rehellisistä toimintatavoista on ollut paljon keskustelua 2010-luvulla, mikä osakseen laskee niiden mainetta ihmisten parissa.