Lasten kaltoinkohtelu : Päiväkodin työntekijöiden kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta
Pokela, Anna; Lokka, Johanna (2016)
Pokela, Anna
Lokka, Johanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712193
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin päiväkodin työntekijöiden kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja millaista lasten kaltoinkohtelua päiväkodin työntekijät ovat työssään kohdanneet. Lisäksi selvitettiin heidän kykyään tunnistaa kaltoinkohtelua sekä keinojaan puuttua siihen ja sitä, millaisia haasteita niihin saattaa liittyä. Idea opinnäytetyöhön saatiin Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi –hankkeesta.
Tutkimusote oli kvalitatiivinen, mutta mukana oli myös kvantitatiivisia elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesäkuussa 2015 kahdesta Jyväskyläläisestä päiväkodista. Tutkimusta varten haettiin tutkimuslupa Jyväskylän kaupungilta. Lomakkeita jaettiin yhteensä 25 työntekijälle ja niitä palautui 10.
Tutkimustuloksista näkyi, että päivähoidon työntekijät olivat havainneet työssään lapsen fyysistä ja henkistä kaltoinkohtelua sekä hoidon laiminlyöntiä. Havaintojen määrä oli kuitenkin heidän työkokemukseensa nähden vähäinen. Työntekijöiden havaitessa kaltoinkohtelua, se oli ilmennyt monin eri tavoin. Lasten kaltoinkohtelu oli näkynyt lapsessa yleensä joko poikkeavana käytöksenä, väsymyksenä, selkeinä hoidon puutteina tai se oli tullut ilmi vanhemman puheesta ja tavasta olla lapsen kanssa.
Huolen ottaminen vanhemman kanssa puheeksi oli yleisin keino toimia kaltoinkohtelua havaitessa ja työyhteisön tuen merkitys korostui vastauksissa. Kaltoinkohteluun puuttumisen haasteita olivat kaltoinkohtelun arka luonne, perheiden yksityisyys sekä lasten haluttomuus tai kyvyttömyys kertoa asiasta.
Tutkimusote oli kvalitatiivinen, mutta mukana oli myös kvantitatiivisia elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesäkuussa 2015 kahdesta Jyväskyläläisestä päiväkodista. Tutkimusta varten haettiin tutkimuslupa Jyväskylän kaupungilta. Lomakkeita jaettiin yhteensä 25 työntekijälle ja niitä palautui 10.
Tutkimustuloksista näkyi, että päivähoidon työntekijät olivat havainneet työssään lapsen fyysistä ja henkistä kaltoinkohtelua sekä hoidon laiminlyöntiä. Havaintojen määrä oli kuitenkin heidän työkokemukseensa nähden vähäinen. Työntekijöiden havaitessa kaltoinkohtelua, se oli ilmennyt monin eri tavoin. Lasten kaltoinkohtelu oli näkynyt lapsessa yleensä joko poikkeavana käytöksenä, väsymyksenä, selkeinä hoidon puutteina tai se oli tullut ilmi vanhemman puheesta ja tavasta olla lapsen kanssa.
Huolen ottaminen vanhemman kanssa puheeksi oli yleisin keino toimia kaltoinkohtelua havaitessa ja työyhteisön tuen merkitys korostui vastauksissa. Kaltoinkohteluun puuttumisen haasteita olivat kaltoinkohtelun arka luonne, perheiden yksityisyys sekä lasten haluttomuus tai kyvyttömyys kertoa asiasta.