Näyttöön perustuvan perhehoidon kehittäminen syömishäiriöyksikössä
Priha, Anne (2016)
Lataukset:
Priha, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612105
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuvaa perhehoitoa yhdessä erikoissairaanhoidon yksikössä. Tavoitteena oli tunnistaa näyttöön perustuvat yksikössä jo käytössä olevat nuoren anoreksiaa sairastavan perhehoidon työtavat ja valita kaksi työskentelytapaa, joita kehittää yhdessä työyhteisön kanssa eteenpäin. Kehittämistyön kohteena oli erään syömishäiriöyksikön moniammatillinen työryhmä. Työ toteutettiin kevään 2016 aikana. Opinnäytetyö toteutui kehittämistyönä. Kehittämis-työn lähtökohtana toimi ekspansiivisen oppimisen malli. Yksikön perhehoitoa kehitettiin kolmessa kehittämispalaverissa, joissa menetelmänä käytettiin tulevaisuusdialogia ja siihen liittyvää kahta arviointipalaveria. Analysoitavana aineistona olivat tulevaisuusdialogin ja väliarvion äänitallenteet, päiväkirjamerkinnät ja fläppitaulumateriaalit. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tulevaisuusdialogissa muodostettiin nuoren potilaan hoidossa käytetty perhehoidon kehys, joka sisälsi perhehoidon tavoitteet ja työtavat. Tulevaisuusdialogissa osallistujat valitsivat kahdeksi keskeiseksi ja edelleen kehitettäväksi perhehoidon työtavaksi perheruokailun ja sisarustapaamisen. Välitehtävänä osallistujat arvioivat työtapojen toimivuutta työssään kirjaten havaintojaan päiväkirjoihin. Työyhteisön pienryhmissä jatkotyöstettiin työtapoja laatien niille tarkistuslistat.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkistuslistat työtavoille tulevat todennäköisesti selkiyttämään moniammattillisen työryhmän työskentelyä potilaiden ja heidän per-heidensä kanssa. Tämän lisäksi tavoitteiden ja työtapojen määrittely edistää näyttöön perustuvan perhehoidon toteutumista sekä tekee sen ehkä vähemmän työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista riippuvaiseksi. Kehittämistyön aikana havaittiin, että työntekijöiden osallistaminen motivoi oman työn kehittämiseen ja luo yhteenkuuluvuutta. Työntekijöiden yhteiset linjat työskentelyssä lisäävät myös työntekijöiden kokemaa hallinnan tunnetta työssään.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkistuslistat työtavoille tulevat todennäköisesti selkiyttämään moniammattillisen työryhmän työskentelyä potilaiden ja heidän per-heidensä kanssa. Tämän lisäksi tavoitteiden ja työtapojen määrittely edistää näyttöön perustuvan perhehoidon toteutumista sekä tekee sen ehkä vähemmän työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista riippuvaiseksi. Kehittämistyön aikana havaittiin, että työntekijöiden osallistaminen motivoi oman työn kehittämiseen ja luo yhteenkuuluvuutta. Työntekijöiden yhteiset linjat työskentelyssä lisäävät myös työntekijöiden kokemaa hallinnan tunnetta työssään.