Eteläkorealaisten yliopisto-opiskelijoiden mielikuvia Suomesta
Rosengren, Anu (2016)
Rosengren, Anu
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060511924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060511924
Tiivistelmä
Viime vuosina eri tahojen kiinnostus maabrändäykseen on kasvanut ja vahvan maabrändin merkitys nykyajan kansainvälisessä maailmassa tiedostetaan. Hyvän maabrändin avulla maa onnistuu houkuttelemaan enemmän turisteja, investointeja ja osaamista, edistää ulkomaan vientiään sekä kasvattaa vaikutusvaltaansa kansainvälisissä organisaatioissa ja politiikan saralla.
Kiinnostus tutkia Suomi-kuvaa ja -brändiä Etelä-Koreassa alkoi tekijän omakohtaisista kokemuksista Koreassa opiskellessa ja harjoittelua suorittaessa. Suomen ja Etelä-Korean kanssakäyminen eri sektoreilla kasvaa ja aasialaisten matkustajien määrä on kasvussa, kuitenkaan Etelä-Korea ei ole ollut mukana Suomen maakuvaa mittaavissa tutkimuksissa Kiinan ja Japanin tavoin.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia eteläkorealaisten yliopisto-opiskelijoiden mielikuvia Suomesta. Tutkimus suoritettiin vuonna 2014 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena neljässä eri yliopistossa Soulin metropolialueella. Kyselyn toteutunut otos oli 77 vastaajaa.
Tutkimuksen tuloksia analysoidessa käy ilmi, että eniten Suomeen liitetään ksylitoli, jonka 68% vastaajista mainitsi. Muut assosiaatiot liittyvät luontoon, koulutusjärjestelmään ja hyvinvointivaltion rooliin, kylmyyteen ja sijaintiin Pohjoismaissa. Tulokset mukailevat muista kansainvälisistä tutkimuksista saatuja tuloksia Suomi-kuvasta.
Suomen maabrändi on Etelä-Koreassa vakaa, mutta ei merkittävästi erotu muista Pohjoismaista. Jatkossakin terveyteen, hyvinvointiin ja luonnonmukaisuuteen liittyvät tuotteet sekä koulutus nähdään vientivaltteina ja Suomi-brändin rakentajina. Myös suomalaisella designilla ja brändeillä on potentiaalia.
Kiinnostus tutkia Suomi-kuvaa ja -brändiä Etelä-Koreassa alkoi tekijän omakohtaisista kokemuksista Koreassa opiskellessa ja harjoittelua suorittaessa. Suomen ja Etelä-Korean kanssakäyminen eri sektoreilla kasvaa ja aasialaisten matkustajien määrä on kasvussa, kuitenkaan Etelä-Korea ei ole ollut mukana Suomen maakuvaa mittaavissa tutkimuksissa Kiinan ja Japanin tavoin.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia eteläkorealaisten yliopisto-opiskelijoiden mielikuvia Suomesta. Tutkimus suoritettiin vuonna 2014 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena neljässä eri yliopistossa Soulin metropolialueella. Kyselyn toteutunut otos oli 77 vastaajaa.
Tutkimuksen tuloksia analysoidessa käy ilmi, että eniten Suomeen liitetään ksylitoli, jonka 68% vastaajista mainitsi. Muut assosiaatiot liittyvät luontoon, koulutusjärjestelmään ja hyvinvointivaltion rooliin, kylmyyteen ja sijaintiin Pohjoismaissa. Tulokset mukailevat muista kansainvälisistä tutkimuksista saatuja tuloksia Suomi-kuvasta.
Suomen maabrändi on Etelä-Koreassa vakaa, mutta ei merkittävästi erotu muista Pohjoismaista. Jatkossakin terveyteen, hyvinvointiin ja luonnonmukaisuuteen liittyvät tuotteet sekä koulutus nähdään vientivaltteina ja Suomi-brändin rakentajina. Myös suomalaisella designilla ja brändeillä on potentiaalia.