POLTTOAINEVERTAILU JA FLEX-FUEL-TOIMINNON RAKENTAMINEN OTTOMOOTTORIIN
Similä, Juho (2016)
Similä, Juho
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311829
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli halu muuttaa Volvo S40 -henkilöauton turboahdettu ottomoottori toimimaan 98e5- ja Re85-polttoaineilla ja niiden seoksilla.
Näiden polttoaineiden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä moottorissa, oltiin
myös kiinnostuneita.
Flex-fuel-muunnos toteutettiin asentamalla autoon uusi vapaasti säädettävä
moottorinohjain ja tarvittavat lisäanturit. Polttoainelaitteistoon tehtiin myös tarvittavat muutokset. Uuden moottorinohjaimen ominaisuuksien ja riittävän tarkan
seossäädön ansiosta, moottori saatiin toimimaan molemmilla polttoaineilla halutulla tavalla. Tehovaatimukseksi asetettu 147 kW:n teho saavutettiin molemmilla
polttoaineilla. Moottorinohjaimen säätötoimintoja on tarvittaessa myös helppo
muokata.
Palopaineenmittauslaitteen ja muiden tiedonkeruulaitteiden avulla tutkittiin polttoaineiden toimintaa moottorissa. Mittauksissa todettiin Re85-polttoaineen ja ilman muodostaman seoksen seoslämpöarvon olevan bensiinin-ilmaseoksen
lämpöarvoa suurempi, joten Re85-polttoaineella moottori tuotti enemmän tehoa.
Pakokaasun lämpötila oli täydellä kuormituksella tehdyissä mittauksissa Re85-
polttoaineella ajettaessa matalampi kuin 98e5-bensiinillä ajettaessa. Re85-polttoaineen bensiiniä parempi puristuskestävyys ja suurempi palamisnopeus todettiin myös mittauksissa. Teoreettisen työkierron laskennasta saadut arvot tukivat
mittauksissa havaittuja ilmiöitä.
Näiden polttoaineiden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä moottorissa, oltiin
myös kiinnostuneita.
Flex-fuel-muunnos toteutettiin asentamalla autoon uusi vapaasti säädettävä
moottorinohjain ja tarvittavat lisäanturit. Polttoainelaitteistoon tehtiin myös tarvittavat muutokset. Uuden moottorinohjaimen ominaisuuksien ja riittävän tarkan
seossäädön ansiosta, moottori saatiin toimimaan molemmilla polttoaineilla halutulla tavalla. Tehovaatimukseksi asetettu 147 kW:n teho saavutettiin molemmilla
polttoaineilla. Moottorinohjaimen säätötoimintoja on tarvittaessa myös helppo
muokata.
Palopaineenmittauslaitteen ja muiden tiedonkeruulaitteiden avulla tutkittiin polttoaineiden toimintaa moottorissa. Mittauksissa todettiin Re85-polttoaineen ja ilman muodostaman seoksen seoslämpöarvon olevan bensiinin-ilmaseoksen
lämpöarvoa suurempi, joten Re85-polttoaineella moottori tuotti enemmän tehoa.
Pakokaasun lämpötila oli täydellä kuormituksella tehdyissä mittauksissa Re85-
polttoaineella ajettaessa matalampi kuin 98e5-bensiinillä ajettaessa. Re85-polttoaineen bensiiniä parempi puristuskestävyys ja suurempi palamisnopeus todettiin myös mittauksissa. Teoreettisen työkierron laskennasta saadut arvot tukivat
mittauksissa havaittuja ilmiöitä.