Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Yhteisöllisyys ja psyykkinen hyvinvointi miesopiskelijoilla : Miesopiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa
Palonen, Vilja (2016)
Palonen, Vilja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311717
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia miespuolisilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tutkimuskohteena olivat kaikki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun miesopiskelijat. Tavoitteena oli tutkia yhteisöllisyyttä ilmiönä sekä sen mahdollista yhteyttä koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli luoda kehittämisehdotuksia tai malli yhteisöllisyyden kehittämisestä ammattikorkeakoulukontekstissa.
Opinnäyteyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui sähköinen kyselytutkimus. Kysely toteuttiin sähköisesti Webropol- järjestelmän avulla. Käytössä oli sekä määrällisen- että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Pääsääntöisesti vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS- ohjelman avulla. Yhden kysymyksen kohdalla käytössä oli laadullinen sisällönanalyysi. Vastaajien lukumäärä kyselyssä oli 162, vastausprosentti oli lähes 10% luokkaa.
Yhteisöllisyyden kokemusta mitattin sosiaalisen pääoman elementtien mukaan. Näitä olivat sosiaaliset verkostot ja - tuki, luottamus ja vastavuoroisuus sekä osallisuus ja osallistuminen. Kyseisiä asioita mitattiin sekä yleisellä tasolla, että ammattikorkeakoulukontekstiin sidottuna.
Tulosten mukaan suuri osa opiskelijoista koki psyykkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Haittaavista tekijöistä vastaajat kokivat eniten väsymystä, stressiä ja kuormittuneisuutta. Ristiintaulukoinnin avulla saatiin selville, että yhteisöllisyyden kokemus näyttäisi osittain olevan sidoksissa psyykkisen hyvinvoinnin kokemukseen. Sosiaaliset verkostot, vastavuoroisuus ja yleinen luottamus sekä yksinäisyyden kokemus nousivat esille eniten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavina asioina. Lisäksi opiskelukaverien tuen merkitys nousi esille psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksessa.
Vastaajien mielestä yhteisöllisyyden kannalta tärkeimpiä tekijöitä olivat opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, opettajien toiminta sekä fyysinen opiskeluympäristö. Kehittämisajatukset opiskelijoiden kokemana tukevat tätä ajatusta. Tärkeimpinä koettiin yhteisten, erityyppisten tapahtumien järjestäminen. Lisäksi tärkeinä asioina koettin fyysisten tilojen parantaminen ja kehittäminen sekä opettajien toiminnan kehittäminen. Vastaajat toivat esille myös monialaisen yhteistyön lisäämisen eri koulutusalojen kesken yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä.
Opinnäyteyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui sähköinen kyselytutkimus. Kysely toteuttiin sähköisesti Webropol- järjestelmän avulla. Käytössä oli sekä määrällisen- että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Pääsääntöisesti vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS- ohjelman avulla. Yhden kysymyksen kohdalla käytössä oli laadullinen sisällönanalyysi. Vastaajien lukumäärä kyselyssä oli 162, vastausprosentti oli lähes 10% luokkaa.
Yhteisöllisyyden kokemusta mitattin sosiaalisen pääoman elementtien mukaan. Näitä olivat sosiaaliset verkostot ja - tuki, luottamus ja vastavuoroisuus sekä osallisuus ja osallistuminen. Kyseisiä asioita mitattiin sekä yleisellä tasolla, että ammattikorkeakoulukontekstiin sidottuna.
Tulosten mukaan suuri osa opiskelijoista koki psyykkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Haittaavista tekijöistä vastaajat kokivat eniten väsymystä, stressiä ja kuormittuneisuutta. Ristiintaulukoinnin avulla saatiin selville, että yhteisöllisyyden kokemus näyttäisi osittain olevan sidoksissa psyykkisen hyvinvoinnin kokemukseen. Sosiaaliset verkostot, vastavuoroisuus ja yleinen luottamus sekä yksinäisyyden kokemus nousivat esille eniten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavina asioina. Lisäksi opiskelukaverien tuen merkitys nousi esille psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksessa.
Vastaajien mielestä yhteisöllisyyden kannalta tärkeimpiä tekijöitä olivat opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, opettajien toiminta sekä fyysinen opiskeluympäristö. Kehittämisajatukset opiskelijoiden kokemana tukevat tätä ajatusta. Tärkeimpinä koettiin yhteisten, erityyppisten tapahtumien järjestäminen. Lisäksi tärkeinä asioina koettin fyysisten tilojen parantaminen ja kehittäminen sekä opettajien toiminnan kehittäminen. Vastaajat toivat esille myös monialaisen yhteistyön lisäämisen eri koulutusalojen kesken yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä.