Ihopoimumittarin ja bioimpedanssimittareiden rasvaprosenttitulosten vertailu
Jylhä, Sanna (2016)
Jylhä, Sanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211674
Tiivistelmä
ODL Liikuntaklinikka halusi saada tietoa rasvaprosenttia mittaavien laitteiden tulosten eroista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä on luotettavin mittari asiakaskäyttöön. Työssä haettiin vastausta kysymykseen onko olemassa yksi kaikille asiakkaille sopiva mittari, vai sopiiko jokin mittareista erityi-sen hyvin esimerkiksi laihdutusvalmennuksen asiakkaille ja toinen mittari taas urheilijoiden kuntotestaukseen.
Työn alussa tutustuttiin mitattavaan ilmiöön ja erilaisiin kehon koostumuksen mittausmenetelmiin. Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostuu ODL Liikuntaklinikalla tehdyistä rasvaprosentin mittauksista, joita tehtiin marraskuussa 2009 vapaaehtoisille koehenkilöille. Tutkimuksen aikana koehenkilöille tehtiin rasvaprosenttimittaukset yhdellä ihopoimumittarilla ja kolmella eri bioimpedanssimittarilla. Tutkimustuloksia vertailtiin keskenään ja selvitettiin, onko mittareiden tuloksissa eroja painoindeksin, sukupuolen tai iän perusteella.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että rasvaprosenttia mittaavien laitteiden tuloksissa oli suuriakin eroja, mutta ne antoivat toistettavia tuloksia. Laitteet antoivat yleensä tulokseksi jokseenkin vertailukelpoisen lukeman painoindeksiin nähden, painoindeksin ollessa alle 30. Mittareiden epävarmuus pysyi samana sukupuolesta tai iästä riippumatta. Tärkeintä on, että rasvaprosenttia mitataan aina samalla menetelmällä, samalla mittarilla ja vakioidusti.
Työn alussa tutustuttiin mitattavaan ilmiöön ja erilaisiin kehon koostumuksen mittausmenetelmiin. Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostuu ODL Liikuntaklinikalla tehdyistä rasvaprosentin mittauksista, joita tehtiin marraskuussa 2009 vapaaehtoisille koehenkilöille. Tutkimuksen aikana koehenkilöille tehtiin rasvaprosenttimittaukset yhdellä ihopoimumittarilla ja kolmella eri bioimpedanssimittarilla. Tutkimustuloksia vertailtiin keskenään ja selvitettiin, onko mittareiden tuloksissa eroja painoindeksin, sukupuolen tai iän perusteella.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että rasvaprosenttia mittaavien laitteiden tuloksissa oli suuriakin eroja, mutta ne antoivat toistettavia tuloksia. Laitteet antoivat yleensä tulokseksi jokseenkin vertailukelpoisen lukeman painoindeksiin nähden, painoindeksin ollessa alle 30. Mittareiden epävarmuus pysyi samana sukupuolesta tai iästä riippumatta. Tärkeintä on, että rasvaprosenttia mitataan aina samalla menetelmällä, samalla mittarilla ja vakioidusti.