Varhainen ihokontakti : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Pelkonen, Kirsi; Soukkamäki, Iiris (2016)
Pelkonen, Kirsi
Soukkamäki, Iiris
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211664
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen uusin tutkittu tieto äidin ja vastasyntyneen välisestä varhaisesta ihokontaktista. Keskitymme tutkimuksessamme erityisesti neljään teemaan: varhaisen ihokontaktin vaikutukset äitiin, vastasyntyneeseen sekä varhaiseen vuorovaikutukseen ja imetykseen. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää synnyttäneen äidin ja vastasyntyneen hoidossa ja näin ollen edistää äidin ja vastasyntyneen hyvinvointia. Opinnäytetyömme tietoperustassa kuvaamme varhaisen ihokontaktin vaikutuksia äitiin ja vastasyntyneeseen vuoden 2000 jälkeen julkaistujen tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Palaamme näihin tuloksiin verratessamme niitä kirjallisuuskatsauksessa esille nousseisiin tuloksiin.
Tutkimusmenetelmänä olemme käyttäneet systemaattista kirjallisuuskatsausta ja opinnäytetyön prosessi on kuvattu tarkasti menetelmän vaatimalla tavalla. Valitsimme tietokannat ja hakutermit ja asetimme artikkeleille tarkat sisäänotto- ja poisjättökriteerit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä kuusi vuoden 2010 jälkeen julkaistua artikkelia. Tulosten analysoinnissa hyödynsimme sisällönanalyysia. Jaoimme tulokset neljään luokkaan: varhaisen ihokontaktin vaikutukset äitiin, vastasyntyneeseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja imetykseen.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat pääosin yhteneväisiä tietoperustan kanssa. Ihokontaktissa olleet vastasyntyneet olivat rauhallisempia ja tyytyväisempiä kuin vastasyntyneet, jotka eivät olleet ihokontaktissa. Lisäksi ihokontaktin todettiin edistävän vastasyntyneiden sydämensykkeen tasoittumista. Uutta tietoa oli se, kuinka voimakkaasti ihokontakti vaikutti vastasyntyneen syljen kortisolitason laskuun. Yksi tutkimuksista nosti esille varhaisen ihokontaktin vastasyntyneen henkeä uhkaavan tilan riskitekijänä. Otos oli pieni ja siitä sekä tilan kohtalokkuudesta johtuen lisätutkimukset ovat tarpeen. Äidit puolestaan kokivat ihokontaktin luonnollisena ja ihokontakti vaikutti myönteisesti heidän kokemukseen omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään. Lisäksi ihokontaktin todettiin pienentävän äidin synnytyksen jälkeisen verenvuodon riskiä. Äidin ja vastasyntyneen välisen kiintymyksen todettiin kasvavan ihokontaktin myötä ja ihokontaktin todettiin tukevan imetyksen aloittamista ja sen onnistumista. Varhaisen ihokontaktin vaikutuksista imetyksen kestoon nousi hieman ristiriitaista tietoa, mikä edellyttääkin lisätutkimuksia aiheesta
Tutkimusmenetelmänä olemme käyttäneet systemaattista kirjallisuuskatsausta ja opinnäytetyön prosessi on kuvattu tarkasti menetelmän vaatimalla tavalla. Valitsimme tietokannat ja hakutermit ja asetimme artikkeleille tarkat sisäänotto- ja poisjättökriteerit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä kuusi vuoden 2010 jälkeen julkaistua artikkelia. Tulosten analysoinnissa hyödynsimme sisällönanalyysia. Jaoimme tulokset neljään luokkaan: varhaisen ihokontaktin vaikutukset äitiin, vastasyntyneeseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja imetykseen.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat pääosin yhteneväisiä tietoperustan kanssa. Ihokontaktissa olleet vastasyntyneet olivat rauhallisempia ja tyytyväisempiä kuin vastasyntyneet, jotka eivät olleet ihokontaktissa. Lisäksi ihokontaktin todettiin edistävän vastasyntyneiden sydämensykkeen tasoittumista. Uutta tietoa oli se, kuinka voimakkaasti ihokontakti vaikutti vastasyntyneen syljen kortisolitason laskuun. Yksi tutkimuksista nosti esille varhaisen ihokontaktin vastasyntyneen henkeä uhkaavan tilan riskitekijänä. Otos oli pieni ja siitä sekä tilan kohtalokkuudesta johtuen lisätutkimukset ovat tarpeen. Äidit puolestaan kokivat ihokontaktin luonnollisena ja ihokontakti vaikutti myönteisesti heidän kokemukseen omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään. Lisäksi ihokontaktin todettiin pienentävän äidin synnytyksen jälkeisen verenvuodon riskiä. Äidin ja vastasyntyneen välisen kiintymyksen todettiin kasvavan ihokontaktin myötä ja ihokontaktin todettiin tukevan imetyksen aloittamista ja sen onnistumista. Varhaisen ihokontaktin vaikutuksista imetyksen kestoon nousi hieman ristiriitaista tietoa, mikä edellyttääkin lisätutkimuksia aiheesta