Sukellustietokoneiden käsikirja sukelluskouluttajille
Hiilesrinne, Carita (2016)
Hiilesrinne, Carita
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211637
Tiivistelmä
Sukellustietokoneiden yleistyttyä lähes jokainen sukeltaja käyttää jo sukelluksillaan sukellustietokonetta kellon ja painemittarin sijaan tai niiden rinnalla tukena. Sukeltajaliitto kehittää ja ylläpitää sukellusseurojen koulutusmateriaalia.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, mitä sukelluskouluttajat kertovat kullakin sukelluskurssilla sukellustietokoneista ja minkälaisia ongelmia kouluttajat kokevat sukellustietokoneiden kanssa opetustilanteissa. Vastausten pohjalta suunnitellaan sukellustietokoneiden käsikirjan sisältö kullekin sukelluskurssille.
Opinnäytetyön teoriaosassa tutustuttiin sukellukseen yleisesti, sukeltamisessa vaikuttaviin fysikaalisiin (paine, osapaine, diffuusio) ja fysiologisiin ilmiöihin, dekompressioteoriaan sekä sukellustietokoneisiin ja niiden toimintaan ja algoritmeihin. Sukellusfysiikan ja -fysiologian tunteminen on tärkeää, jotta hahmotetaan, mitä dekompressio on ja miksi ja mitä sukellustietokoneet pääasiallisesti laskevat.
Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua ja sähköpostitse lähetettävää lomakekyselyä. Haastattelussa haastateltiin kolmea sukelluskouluttajaa. Se toimi esitestauksena myös kaikille sukelluskouluttajille lähetettävälle sähköpostikyselylle. Tutkimuksesta selvisi, että käsikirjalle on tarvetta. Sähköpostikyselyn perusteella laitesukelluksen peruskurssin käsikirjassa tulisi olla sukellustietokoneen perusasiat (mittaa aikaa, syvyyttä, tallentaa sukellusprofiilin, yleisimmät asetukset). Laitesukelluksen syventävän kurssin käsikirjassa tulisi olla syväsukelluksilla tarvittavien seoskaasujen yleiset asetukset sekä erilaisten sukellustietokoneiden laskenta-algoritmien teoriaa.
Sähköpostikyselyn vastauksissa tuli myös hyviä ideoita kuten sukelluspäiväkirjojen ja sukelluksen suunnitteluun käytettävien tietokoneohjelmistojen esittely sekä taulukkomainen yhteenveto tämän hetkisistä sukellustietokoneista. Näitä ei kuitenkaan tämän opinnäytetyön puitteissa lähdetty toteuttamaan, mutta sukeltajaliitto voi halutessaan kehittää myöhemmin.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, mitä sukelluskouluttajat kertovat kullakin sukelluskurssilla sukellustietokoneista ja minkälaisia ongelmia kouluttajat kokevat sukellustietokoneiden kanssa opetustilanteissa. Vastausten pohjalta suunnitellaan sukellustietokoneiden käsikirjan sisältö kullekin sukelluskurssille.
Opinnäytetyön teoriaosassa tutustuttiin sukellukseen yleisesti, sukeltamisessa vaikuttaviin fysikaalisiin (paine, osapaine, diffuusio) ja fysiologisiin ilmiöihin, dekompressioteoriaan sekä sukellustietokoneisiin ja niiden toimintaan ja algoritmeihin. Sukellusfysiikan ja -fysiologian tunteminen on tärkeää, jotta hahmotetaan, mitä dekompressio on ja miksi ja mitä sukellustietokoneet pääasiallisesti laskevat.
Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua ja sähköpostitse lähetettävää lomakekyselyä. Haastattelussa haastateltiin kolmea sukelluskouluttajaa. Se toimi esitestauksena myös kaikille sukelluskouluttajille lähetettävälle sähköpostikyselylle. Tutkimuksesta selvisi, että käsikirjalle on tarvetta. Sähköpostikyselyn perusteella laitesukelluksen peruskurssin käsikirjassa tulisi olla sukellustietokoneen perusasiat (mittaa aikaa, syvyyttä, tallentaa sukellusprofiilin, yleisimmät asetukset). Laitesukelluksen syventävän kurssin käsikirjassa tulisi olla syväsukelluksilla tarvittavien seoskaasujen yleiset asetukset sekä erilaisten sukellustietokoneiden laskenta-algoritmien teoriaa.
Sähköpostikyselyn vastauksissa tuli myös hyviä ideoita kuten sukelluspäiväkirjojen ja sukelluksen suunnitteluun käytettävien tietokoneohjelmistojen esittely sekä taulukkomainen yhteenveto tämän hetkisistä sukellustietokoneista. Näitä ei kuitenkaan tämän opinnäytetyön puitteissa lähdetty toteuttamaan, mutta sukeltajaliitto voi halutessaan kehittää myöhemmin.