Tuuli III -alkeisharjoituskoneen ohjaamon istuimien merkitysarviointi ja konservointi
Semenova, Polina (2016)
Semenova, Polina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211537
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan teoreettisella tasolla vuonna 1957 valmistuneen Tuuli III – nimisen alkeisharjoituslentokoneen arvoa ja merkitystä museaalisena kappaleena, sekä punnitaan näiden arvojen vaikutusta suoritettavien konservointitoimenpiteiden valintaan.
Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin jo 1990-luvun loppupuolelta asti kuulunut lentokone on määrä saada näyttelykuntoiseksi ensilentonsa 60-vuotispäiväksi.
Käytännöllinen osuus käsittää kahden ohjaamoistuimen materiaalien selvityksen sekä konservoinnin.
Bakeliittia muistuttavasta hartsin ja kasviperäisen kuitumassan laminaatista valmistetut istuimet olivat konservointiprosessin alkaessa laajan homekerroksen peitossa. Istuimien nahkaiset reunat olivat repeytyneet paikoiltaan ja käpristyneet epämuotoon. Nailonista valmistetut turvavyöt olivat likaiset, niihin ommellut valmistajan puuvillaiset tuoteselosteet repeytyneet. Metalliosat olivat paikoitellen korroosion vaurioittamat.
Konservoinnin aikana istuimien pinta puhdistettiin ja homekasvustot deaktivoitiin, turvavyöt pestiin ja repeämät varmistettiin liimatukikankaan avulla suojakankaan avulla. Nahkaiset osat rentoutettiin paikallisella kosteuskammiomenetelmällä ja liimattiin takaisin omille paikoilleen. Metalliset osat puhdistettiin ja käsiteltiin suojalakalla.
Konservointitoimenpiteiden ansiosta istuinten visuaalinen ryhdikkyys koheni ja rakenteellinen kunto parani. Nyt istuimet ovat myös käsiteltävissä turvallisesti, ilman homeen ja lian aiheuttamia terveysuhkia.
Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin jo 1990-luvun loppupuolelta asti kuulunut lentokone on määrä saada näyttelykuntoiseksi ensilentonsa 60-vuotispäiväksi.
Käytännöllinen osuus käsittää kahden ohjaamoistuimen materiaalien selvityksen sekä konservoinnin.
Bakeliittia muistuttavasta hartsin ja kasviperäisen kuitumassan laminaatista valmistetut istuimet olivat konservointiprosessin alkaessa laajan homekerroksen peitossa. Istuimien nahkaiset reunat olivat repeytyneet paikoiltaan ja käpristyneet epämuotoon. Nailonista valmistetut turvavyöt olivat likaiset, niihin ommellut valmistajan puuvillaiset tuoteselosteet repeytyneet. Metalliosat olivat paikoitellen korroosion vaurioittamat.
Konservoinnin aikana istuimien pinta puhdistettiin ja homekasvustot deaktivoitiin, turvavyöt pestiin ja repeämät varmistettiin liimatukikankaan avulla suojakankaan avulla. Nahkaiset osat rentoutettiin paikallisella kosteuskammiomenetelmällä ja liimattiin takaisin omille paikoilleen. Metalliset osat puhdistettiin ja käsiteltiin suojalakalla.
Konservointitoimenpiteiden ansiosta istuinten visuaalinen ryhdikkyys koheni ja rakenteellinen kunto parani. Nyt istuimet ovat myös käsiteltävissä turvallisesti, ilman homeen ja lian aiheuttamia terveysuhkia.