Pientalon lisäeristämisen vaikutus rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan ja energiankulutukseen
Kalliainen, Juho (2016)
Kalliainen, Juho
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111254
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ulkoseinien sekä yläpohjan lisälämmöneristyksen vaikutusta rakenteen kosteustekniseen käyttäytymiseen ja energiakulutukseen. Tarkastelussa käytetiin apuna DOF-Lämpö-ohjelmaa. Työssä tutkittiin myös lisäeristyksen kustannusten takaisinmaksuaikaa.
Tutkimuksen kohteena oli 70-luvun alussa rakennettu 1-kerroksinen omakotitalo. Rakennus on puurunkoinen ja mineraalivillaeristetty. Julkisivuna on tiiliverhous, joka lähtee niin sanotun valesokkelin päältä.
Tarkastelu rajattiin ulkoseinän ja yläpohjan rakenteisiin. Alapohjaa rajattiin pois, koska osa lattioista on peruskorjattu. Myös ikkunat ja ovet rajattiin pois tutkimuksesta. Suurin osa ikkunoista ja ovista on vaihdettu viime vuosina.
Tuloksena saatiin teoriassa teknisesti toimivat vaihtoehdot ulkoseinärakenteen sisäpuoliselle ja ulkopuoliselle lisäeristykselle. Lisäksi laskettiin kustannukset eristämiselle ja kustannuksien takaisinmaksuaika energiatehokkuuden parannuksella.
Työssä ei otettu huomioon pintarakenteiden puruista ja uusimisista koituvia kustannuksia. Lisäeristyksien rakennusfysikaalista toimivuutta tarkasteltaessa todettiin, että lisäeristys olisi turvallisempi toteuttaa rakennuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen kohteena oli 70-luvun alussa rakennettu 1-kerroksinen omakotitalo. Rakennus on puurunkoinen ja mineraalivillaeristetty. Julkisivuna on tiiliverhous, joka lähtee niin sanotun valesokkelin päältä.
Tarkastelu rajattiin ulkoseinän ja yläpohjan rakenteisiin. Alapohjaa rajattiin pois, koska osa lattioista on peruskorjattu. Myös ikkunat ja ovet rajattiin pois tutkimuksesta. Suurin osa ikkunoista ja ovista on vaihdettu viime vuosina.
Tuloksena saatiin teoriassa teknisesti toimivat vaihtoehdot ulkoseinärakenteen sisäpuoliselle ja ulkopuoliselle lisäeristykselle. Lisäksi laskettiin kustannukset eristämiselle ja kustannuksien takaisinmaksuaika energiatehokkuuden parannuksella.
Työssä ei otettu huomioon pintarakenteiden puruista ja uusimisista koituvia kustannuksia. Lisäeristyksien rakennusfysikaalista toimivuutta tarkasteltaessa todettiin, että lisäeristys olisi turvallisempi toteuttaa rakennuksen ulkopuolelle.