Eläinsuojelulain vastaiset teot ja niiden rangaistavuus Suomessa
Uotila, Matleena (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Uotila, Matleena
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110927
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella eläinsuojelulain vastaisia tekoja ja niiden seuraamuksia. Työssä selvitettiin lisäksi eläinsuojelulain vastaisten tekojen kriminalisointia sekä pohdittiin eläinsuojelulain uudistuksen tuomia mahdollisia muutoksia. Opinnäytetyön aiheen taustalla on tekijän kiinnostus eläinsuojelulainsäädäntöön sekä eläinsuojelulain vastaisista teoista langetettaviin tuomioihin.
Eläinsuojelulain vastaisia tekoja ovat rikosta lievempi eläinsuojelulain alainen eläinsuojelurikkomus sekä rikoslain alaiset eläinsuojelurikos, lievä eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos. Tarkoituksena oli tarkastella näistä teoista tehtyjen rikosilmoitusten määriä sekä oikeudessa tuomittujen lukumääriä vuosina 2010-2014. Näiden tilastoiden perusteella pohdittiin lukujen suhdetta sekä mahdollisia syitä määrien muutoksen takana.
Tärkeimmät lähdeaineistot olivat rikoslaki, eläinsuojelulaki, Tilastokeskuksen kokoamat eläinsuojelulain vastaisista teoista oikeudessa tuomittujen lukumäärät vuosina 2010-2014 ja poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrät samalta aikaväliltä. Rikosilmoitusten ja oikeudessa tuomittujen määriä verrattaessa huomattiin, että tehdyistä rikosilmoituksista vain noin kolmasosa etenee tuomioon asti. Vaikka lukumäärien vuosittaisen vaihtelun taustalla olevia syitä ei voida tutkimustiedon puuttuessa varmuudella esittää, tuodaan esille kuitenkin mahdollisia vaihtoehtoja eläinsuojelulain vastaisten tekojen määrien taustalle. Mahdollisina syinä esitettiin muun muassa ulkopuolelta tulevat kasvaneet tuotantovaatimukset ja muuttuvien säädösten aiheuttamat lisäkustannukset sekä ihmisten tietämättömyys ja henkinen hyvinvointi.
Eläinsuojelulain vastaisia tekoja ovat rikosta lievempi eläinsuojelulain alainen eläinsuojelurikkomus sekä rikoslain alaiset eläinsuojelurikos, lievä eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos. Tarkoituksena oli tarkastella näistä teoista tehtyjen rikosilmoitusten määriä sekä oikeudessa tuomittujen lukumääriä vuosina 2010-2014. Näiden tilastoiden perusteella pohdittiin lukujen suhdetta sekä mahdollisia syitä määrien muutoksen takana.
Tärkeimmät lähdeaineistot olivat rikoslaki, eläinsuojelulaki, Tilastokeskuksen kokoamat eläinsuojelulain vastaisista teoista oikeudessa tuomittujen lukumäärät vuosina 2010-2014 ja poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrät samalta aikaväliltä. Rikosilmoitusten ja oikeudessa tuomittujen määriä verrattaessa huomattiin, että tehdyistä rikosilmoituksista vain noin kolmasosa etenee tuomioon asti. Vaikka lukumäärien vuosittaisen vaihtelun taustalla olevia syitä ei voida tutkimustiedon puuttuessa varmuudella esittää, tuodaan esille kuitenkin mahdollisia vaihtoehtoja eläinsuojelulain vastaisten tekojen määrien taustalle. Mahdollisina syinä esitettiin muun muassa ulkopuolelta tulevat kasvaneet tuotantovaatimukset ja muuttuvien säädösten aiheuttamat lisäkustannukset sekä ihmisten tietämättömyys ja henkinen hyvinvointi.