Urheilijoiden palkintorahojen ja sponsorointituen verotus
Juutinen, Erika (2016)
Juutinen, Erika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010807
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajayrityksen näkökulmasta suomalaisten ja ulkomaalaisten urheilijoiden palkintorahojen ja urheilusuoritukseen perustuvan sponsoroin-tituen maksamiseen liittyvää verotuskäytäntöä. Palkkiosta toimitettava veron ennakonpidätystä tarkasteltiin suomalaisen ja ulkomaalaisen urheilijan osalta. Lisäksi työssä pohdittiin luontoisetujen ja matkakorvausten veronalaisuutta.
Tavoitteisiin kuului myös selvittää, mitä sosiaalivakuutusmaksuja tulee ottaa huomioon urheilijan palkkion maksamisessa ja mihin vakuutussuorituksiin laki osapuolia velvoittaa. Sosiaalivakuutusmaksuilla tarkoitetaan sosiaaliturvaan kuuluvia maksuja, joita ovat mm. työnantajan sosiaaliturva- ja työntekijän sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus-maksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu ja työeläkevakuutusmaksut.
Työssä perehdyttiin myös urheilijan palkkion, työkorvauksen ja palkan eroihin. Keskeisenä huomion kohteena opinnäytetyössä oli pää- ja sivutoimisen yksilöurheilijan palkkion maksamiseen liittyvät verotukselliset näkökohdat. Pääpaino oli yksilöurheilijoissa, joille henkilökohtaisella toiminnalla saavutetut palkintorahat ja sponsorointitulot ovat sivutoimista ansiotuloa.
Rakenteeltaan työ jakautui kolmeen suurempaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osa-alueessa käsiteltiin urheilijan ansiotuloa yleisellä tasolla. Toisessa jaksossa pohdittiin ur-heilijoiden palkkioiden verotukseen ja ennakonpidätykseen liittyviä kysymyksiä sekä suhtautumista tilanteisiin, jossa palkkio maksetaan Suomen verotusvallan ulkopuolella olevalle alueelle. Kolmannessa osassa syvennyttiin urheilijoihin sovellettaviin sosiaalivakuutusmaksuihin ja tarkasteltiin lakiin perustuvaa työnantajan vakuuttamisvelvollisuutta sekä yleisesti harrasteurheilijoiden sosiaaliturvaa. Kansainvälinen ulottuvuus oli suuressa roolissa.
Keskeisimpiä lähteitä olivat ennakonpidätystä ja verotusta koskeva lainsäädäntö, Vero-hallinnon viranomaisohjeet, kansainväliset vero- ja sosiaaliturvasopimukset, oikeuskirjallisuus ja kansainvälisen vero-oikeuden asiantuntijalausunto. Toimeksiantajayrityksen kanssa on sovittu, ettei opinnäytetyössä käytetä yrityksen nimeä tai kuvata kyseessä olevaa yksilöurheilulajia salassapitovelvollisuuksien vuoksi.
Esitettyihin kysymyksiin ei löytynyt suoria vastauksia yhdestä laista tai oikeusohjeesta. Luonteeltaan työ oli lainopillinen. Monipuolisen lakiin perustuvan lähdeaineiston käyttö tuki tulosten tosiasiallista luotettavuutta.
Tavoitteisiin kuului myös selvittää, mitä sosiaalivakuutusmaksuja tulee ottaa huomioon urheilijan palkkion maksamisessa ja mihin vakuutussuorituksiin laki osapuolia velvoittaa. Sosiaalivakuutusmaksuilla tarkoitetaan sosiaaliturvaan kuuluvia maksuja, joita ovat mm. työnantajan sosiaaliturva- ja työntekijän sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus-maksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu ja työeläkevakuutusmaksut.
Työssä perehdyttiin myös urheilijan palkkion, työkorvauksen ja palkan eroihin. Keskeisenä huomion kohteena opinnäytetyössä oli pää- ja sivutoimisen yksilöurheilijan palkkion maksamiseen liittyvät verotukselliset näkökohdat. Pääpaino oli yksilöurheilijoissa, joille henkilökohtaisella toiminnalla saavutetut palkintorahat ja sponsorointitulot ovat sivutoimista ansiotuloa.
Rakenteeltaan työ jakautui kolmeen suurempaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osa-alueessa käsiteltiin urheilijan ansiotuloa yleisellä tasolla. Toisessa jaksossa pohdittiin ur-heilijoiden palkkioiden verotukseen ja ennakonpidätykseen liittyviä kysymyksiä sekä suhtautumista tilanteisiin, jossa palkkio maksetaan Suomen verotusvallan ulkopuolella olevalle alueelle. Kolmannessa osassa syvennyttiin urheilijoihin sovellettaviin sosiaalivakuutusmaksuihin ja tarkasteltiin lakiin perustuvaa työnantajan vakuuttamisvelvollisuutta sekä yleisesti harrasteurheilijoiden sosiaaliturvaa. Kansainvälinen ulottuvuus oli suuressa roolissa.
Keskeisimpiä lähteitä olivat ennakonpidätystä ja verotusta koskeva lainsäädäntö, Vero-hallinnon viranomaisohjeet, kansainväliset vero- ja sosiaaliturvasopimukset, oikeuskirjallisuus ja kansainvälisen vero-oikeuden asiantuntijalausunto. Toimeksiantajayrityksen kanssa on sovittu, ettei opinnäytetyössä käytetä yrityksen nimeä tai kuvata kyseessä olevaa yksilöurheilulajia salassapitovelvollisuuksien vuoksi.
Esitettyihin kysymyksiin ei löytynyt suoria vastauksia yhdestä laista tai oikeusohjeesta. Luonteeltaan työ oli lainopillinen. Monipuolisen lakiin perustuvan lähdeaineiston käyttö tuki tulosten tosiasiallista luotettavuutta.