Kiire hoitotyössä neurologian osastolla
Koivu, Jannika; Wallin, Tuula (2016)
Koivu, Jannika
Wallin, Tuula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710464
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kiireen aiheuttajia, seurauksia ja hallintaa hoitotyössä neurologian osastolla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on rajattu koskemaan hoitotyötä, neurologista hoitotyötä, hoitotyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia sekä kiireen aiheuttajien, seurausten ja hallinnan näkökulmasta kuormitustekijöitä hoitotyössä.
Aineistonkeruu menetelmänä oli strukturoitukyselylomake ja tutkimusmenetelminä olivat sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Aineisto analysoitiin Spss-ohjelman avulla.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sairaalan neurologian osastolla työskentelevät hoitajat. Tutkimukseen osallistui 19 neurologian osastolla työskentelevää hoitajaa.
Yleisimpiä kiireen aiheuttajia olivat muun muassa henkilöstön äkillinen vajaus (100 %), potilaskellojen soiminen(100 %) ja puhelimen soiminen työskennellessäni toisen potilaan luona (95 %) sekä työn fyysinen kuormittavuus (90 %). Yleisimpiä kiireen seurauksia, jotka näkyvät työssä päivittäin tai viikoittain olivat: työssä joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja (83 %), taukoja joudutaan lyhentämään (61 %) ja työpäivät venyvät yli suunnitellun työajan (61 %). Yleisimpiä kiireen hallintaan liittyviä tekijöitä olivat aina tai usein: yhteistyön tekeminen (100 %), avun ja tuen saaminen työkaverilta (89 %) ja oman työn organisointi (94 %) ja työjärjestyksen priorisointi (94 %).
Opinnäytetyön tutkimuksesta saatavien tulosten, eli kiirettä aiheuttavien kuormitustekijöiden tunnistaminen ja julkistaminen antaa sairaanhoitopiirille mahdollisuuden parantaa sairaalan neurologian osaston hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkastella ja kehittää hoitotyön toimintatapoja ja työvuorosuunnittelua sekä vähentää kiirettä aiheuttavia kuormitustekijöitä.
Aineistonkeruu menetelmänä oli strukturoitukyselylomake ja tutkimusmenetelminä olivat sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Aineisto analysoitiin Spss-ohjelman avulla.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sairaalan neurologian osastolla työskentelevät hoitajat. Tutkimukseen osallistui 19 neurologian osastolla työskentelevää hoitajaa.
Yleisimpiä kiireen aiheuttajia olivat muun muassa henkilöstön äkillinen vajaus (100 %), potilaskellojen soiminen(100 %) ja puhelimen soiminen työskennellessäni toisen potilaan luona (95 %) sekä työn fyysinen kuormittavuus (90 %). Yleisimpiä kiireen seurauksia, jotka näkyvät työssä päivittäin tai viikoittain olivat: työssä joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja (83 %), taukoja joudutaan lyhentämään (61 %) ja työpäivät venyvät yli suunnitellun työajan (61 %). Yleisimpiä kiireen hallintaan liittyviä tekijöitä olivat aina tai usein: yhteistyön tekeminen (100 %), avun ja tuen saaminen työkaverilta (89 %) ja oman työn organisointi (94 %) ja työjärjestyksen priorisointi (94 %).
Opinnäytetyön tutkimuksesta saatavien tulosten, eli kiirettä aiheuttavien kuormitustekijöiden tunnistaminen ja julkistaminen antaa sairaanhoitopiirille mahdollisuuden parantaa sairaalan neurologian osaston hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkastella ja kehittää hoitotyön toimintatapoja ja työvuorosuunnittelua sekä vähentää kiirettä aiheuttavia kuormitustekijöitä.