Yt-käytäntöjen kehittäminen
Ansolahti, Anu (2016)
Ansolahti, Anu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710256
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin kohdeyrityksen toivomusten mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kohdeyrityksen HR-osaston työntekijät kokivat vuoden 2014 yt-prosessin ja kuinka se vaikutti heidän työhyvinvointiinsa. Lisäksi haluttiin saada tietoa HR-henkilötön tämänhetkisestä työssä jaksamisen tasosta.
Tutkimus on tapaustutkimus, jonka tutkimustiedon hankintatavaksi valittiin haastattelu ja omien yt-kokemusten havainnointi. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista, empiiristä ja deduktiivista menetelmää. Haastattelu rajoitettiin koskemaan kahta työntekijää, kahta esimiestä ja yhtä yt-kokemuksia toisesta yrityksestä saanutta työntekijää.
Teoria osa jakautuu kahteen pääteemaan, jotka ovat yt-prosessi ja työhyvinvointi. Ensimmäinen osa painottuu yt-prosessiin, joka rakentuu ennakoivista toimista, yt-neuvottelusta ja jälkitoimista. Toinen osio kattaa työhyvinvoinnin ja sen tilan Suomessa sekä yleisimmät työhyvinvoinnin teoriat.
Tutkimustulosten perusteella yt-prosessi nähtiin yrityksen menestyksen kannalta välttämättömänä, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin koettiin negatiivisesti. Yt-prosessissa todettiin olevan eniten kehittämistä roolien, tiedonhallinnan, muutosjohtamisen ja informaation kanssa. Työhyvinvointia koskevat kehitysideat olivat puolestaan enemmän henkisiä kuin fyysisiä toimenpiteitä. Tutkimuksen mukaan kohdeyritys voi parantaa työhyvinvointia panostamalla enemmän johtamiseen, työssä kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työn organisointiin ja työntekijöiden arvostukseen. Lisäksi yrityskulttuuri ja yrityksen arvojen valjastaminen tukemaan me-henkeä nähtiin tärkeänä kehityskohteena.
Tutkimus on tapaustutkimus, jonka tutkimustiedon hankintatavaksi valittiin haastattelu ja omien yt-kokemusten havainnointi. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista, empiiristä ja deduktiivista menetelmää. Haastattelu rajoitettiin koskemaan kahta työntekijää, kahta esimiestä ja yhtä yt-kokemuksia toisesta yrityksestä saanutta työntekijää.
Teoria osa jakautuu kahteen pääteemaan, jotka ovat yt-prosessi ja työhyvinvointi. Ensimmäinen osa painottuu yt-prosessiin, joka rakentuu ennakoivista toimista, yt-neuvottelusta ja jälkitoimista. Toinen osio kattaa työhyvinvoinnin ja sen tilan Suomessa sekä yleisimmät työhyvinvoinnin teoriat.
Tutkimustulosten perusteella yt-prosessi nähtiin yrityksen menestyksen kannalta välttämättömänä, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin koettiin negatiivisesti. Yt-prosessissa todettiin olevan eniten kehittämistä roolien, tiedonhallinnan, muutosjohtamisen ja informaation kanssa. Työhyvinvointia koskevat kehitysideat olivat puolestaan enemmän henkisiä kuin fyysisiä toimenpiteitä. Tutkimuksen mukaan kohdeyritys voi parantaa työhyvinvointia panostamalla enemmän johtamiseen, työssä kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työn organisointiin ja työntekijöiden arvostukseen. Lisäksi yrityskulttuuri ja yrityksen arvojen valjastaminen tukemaan me-henkeä nähtiin tärkeänä kehityskohteena.