Ammattisotilaan työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen
Larkkonen, Vesapekka (2016)
Larkkonen, Vesapekka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269906
Tiivistelmä
Ammattisotilaan työ on monissa tehtävissä fyysisesti kuormittavaa. Parhaassa tapauksessa työperäiset vammautumiset pyrittäisiin kuntouttamisen sijaan ehkäisemään yksilön ja työyhteisön omin toimenpitein.
Maavoimien sotilaiden työssään kokemaan fyysiseen rasitukseen tutustuttiin työtä tarkkailemalla. Sotilaiden kokemia selkäoireita kartoitettiin 30 sotilaalta Oswestryn oire- ja haittakyselyllä. Tehtyjen havaintojen pohjalta tutkittiin kirjallisuuskatsauksen keinoin miten tuki- ja liikuntaelinvaivoja voitaisiin ennaltaehkäistä, ja kuinka näitä keinoja voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti soveltaa käytännön tasolla.
Tutkimukseen osallistuneilla sotilailla työuran alkuvaiheessa vammautumisherkin ruumiinosa näytti olevan alaraajat, kun taas työvuosien karttuessa fyysinen kuormitus on alkanut mahdollisesti enenevissä määrin näkyä selkäoireina. Selkäoireet näyttivät yleistyvän suhteessa palvelusvuosiin.
Rasitusvammoja voitaisiin ehkäistä mm. ottamalla alkulämmittelyt rutiininomaiseksi osaksi kaikkea kuormittavaa toimintaa, suunnittelemalla työt niin, ettei fyysiseen kuormitukseen tule piikkejä sekä lisäämällä viikkoliikuntaan mm. tasapainoharjoittelua ja nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä lajeja. Selkäoireiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi syvien ja
pinnallisten keskivartalon lihasten harjoittelu tulisi ottaa osaksi viikkoliikuntaa. Myös McKenzien kuntouta itse selkäsi -ohjelman soveltaminen saattaisi monella helpottaa selkäoireita.
Tuloksista pidettiin työhön osallistuneille sotilaille kaksi oppituntia, joilla opinnäytetyön sisältö pyrittiin jalkauttamaan käytännön tasolle sotilasympäristössä.
Maavoimien sotilaiden työssään kokemaan fyysiseen rasitukseen tutustuttiin työtä tarkkailemalla. Sotilaiden kokemia selkäoireita kartoitettiin 30 sotilaalta Oswestryn oire- ja haittakyselyllä. Tehtyjen havaintojen pohjalta tutkittiin kirjallisuuskatsauksen keinoin miten tuki- ja liikuntaelinvaivoja voitaisiin ennaltaehkäistä, ja kuinka näitä keinoja voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti soveltaa käytännön tasolla.
Tutkimukseen osallistuneilla sotilailla työuran alkuvaiheessa vammautumisherkin ruumiinosa näytti olevan alaraajat, kun taas työvuosien karttuessa fyysinen kuormitus on alkanut mahdollisesti enenevissä määrin näkyä selkäoireina. Selkäoireet näyttivät yleistyvän suhteessa palvelusvuosiin.
Rasitusvammoja voitaisiin ehkäistä mm. ottamalla alkulämmittelyt rutiininomaiseksi osaksi kaikkea kuormittavaa toimintaa, suunnittelemalla työt niin, ettei fyysiseen kuormitukseen tule piikkejä sekä lisäämällä viikkoliikuntaan mm. tasapainoharjoittelua ja nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä lajeja. Selkäoireiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi syvien ja
pinnallisten keskivartalon lihasten harjoittelu tulisi ottaa osaksi viikkoliikuntaa. Myös McKenzien kuntouta itse selkäsi -ohjelman soveltaminen saattaisi monella helpottaa selkäoireita.
Tuloksista pidettiin työhön osallistuneille sotilaille kaksi oppituntia, joilla opinnäytetyön sisältö pyrittiin jalkauttamaan käytännön tasolle sotilasympäristössä.