Ketterän kehityksen menetelmä projektin johtamisessa projektijohtajan näkökulmasta
Aro, Noora (2016)
Aro, Noora
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610150
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, miten agile-menetelmä eli ketterän kehityksen menetelmä soveltuu projektin johtamiseen. Tutkimuksessa perehdytään teoreettisella tasolla projektiin, projektin johtamiseen ja ketterän kehityksen kolmeen erilaiseen malliin. Teoreettisen osuuden jälkeen siirrytään tarkastelemaan, miten käytännössä ketterän kehitysmenetelmän projekti toimii.
Tutkimuksessa käytetään esimerkkinä nimettömän yrityksen projektia, jossa työskennellään ketterän kehityksen Scrum-mallin mukaan. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sähköistä kyselyä ja omaa havainnointia esimerkkiprojektin toiminnassa. Kysely oli aikataulullisista syistä helpoin toteuttaa sähköisessä muodossa.
Kyselystä saatuja vastauksia on pohdittu eri teemojen mukaisesti ja erilaisten kuvioiden avulla on pyritty havainnoimaan eroja esimerkiksi projektijohtajan ja Scrum Masterin roolien välillä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perustella voidaan todeta, että ketterä kehitysmalli tuo omat hyvät ja huonot puolensa projektin johtamiseen. Hyvinä puolina nähdään mm. nopeat tulokset, nopea päätöksenteko, nopea reagointi muutoksiin sekä selkeät roolit ja toimintamallit. Ketterän kehitysmallin huonoja puolia ovat esim. toteutuksen laajeneminen, jolloin lopputulos saattaa hämärtyä, virheitä syntyy enemmän ja byrokratia lähinnä palaverien osalta.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä yhteenvetona ohjeistus projektiryhmän jäsenelle. Ohjeen mukaan tulee kommunikoida selkeästi, tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä, noudattaa toimintamallin mukaista työskentelytapaa ja huomioida koko ajan kokonaisuus.
Tutkimuksessa käytetään esimerkkinä nimettömän yrityksen projektia, jossa työskennellään ketterän kehityksen Scrum-mallin mukaan. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sähköistä kyselyä ja omaa havainnointia esimerkkiprojektin toiminnassa. Kysely oli aikataulullisista syistä helpoin toteuttaa sähköisessä muodossa.
Kyselystä saatuja vastauksia on pohdittu eri teemojen mukaisesti ja erilaisten kuvioiden avulla on pyritty havainnoimaan eroja esimerkiksi projektijohtajan ja Scrum Masterin roolien välillä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perustella voidaan todeta, että ketterä kehitysmalli tuo omat hyvät ja huonot puolensa projektin johtamiseen. Hyvinä puolina nähdään mm. nopeat tulokset, nopea päätöksenteko, nopea reagointi muutoksiin sekä selkeät roolit ja toimintamallit. Ketterän kehitysmallin huonoja puolia ovat esim. toteutuksen laajeneminen, jolloin lopputulos saattaa hämärtyä, virheitä syntyy enemmän ja byrokratia lähinnä palaverien osalta.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä yhteenvetona ohjeistus projektiryhmän jäsenelle. Ohjeen mukaan tulee kommunikoida selkeästi, tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä, noudattaa toimintamallin mukaista työskentelytapaa ja huomioida koko ajan kokonaisuus.