Pelastuslaitoksen lähtötietojen kehittäminen kemikaalionnettomuuksissa
Ukkonen, Markku (2016)
Ukkonen, Markku
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259768
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen operatiivisen toimialan tiedonsaantia kemikaalionnettomuustilanteisiin lähdettäessä. Tutkimus ja kehitys kohdistuvat erityisesti lähtötietojen saantiin kohteista joista ei ole kohdekorttia. Pelastustehtävien helpottamiseksi kohteista, joissa on automaattinen paloilmoitin tai automaattinen sammutuslaitteisto, on tehty kohdekortti, jossa kuvataan kohteen erityispiirteet. Onnettomuustilanteessa päivystävä palomestarilla sekä pelastuslaitoksen tilannekeskuksella on mahdollisuus hakea kohdekortti ajoneuvopäätteelle ja tutustua kohteen erityispiirteisiin esimerkiksi vaarallisten aineiden osalta. Kehittämistehtävän aiheena oli selvittää myös muiden käytettävissä olevien (uusien) tietolähteiden hyväksikäyttö tähän tarkoitukseen. Oman palotarkastajaurani aikana olen havainnut useampia kemikaalien säilytyspaikkoja joista ei ole olemassa kohdekorttia. Mahdollisen tulipalon sattuessa kyseiset kohteet ovat selkeästi suuremman riskin kohteita pelastajille. Kohteessa olevista vaarallisista aineista ei tällöin ole välttämättä ennakolta mitään tietoa. Pelastus- / sammutustehtävä voi muuttua pelastajille ennalta arvaamattoman nopeasti hengenvaaralliseksi. Opinnäytetyöni aiheen valinta perustuu siis omiin havainnointeihini työurani (10 v.) aikana. Kehitysideoita ei kuitenkaan voi (kannata) toteuttaa vain havainnoinnin perusteella (ainakaan tieteellisesti pätevät tutkimukset eivät voi tähän perustua) joten käytin apuna henkilökohtaisia haastatteluja sekä kyselytutkimusta, jonka lähetin kaikille operatiivisen toimialan viranhaltijalle (480 kpl). Tutkimus on kokonaistutkimus, koska en valinnut mahdollisia vastaajia otannalla. Kysely lähetettiin siis kaikille operatiivista toimintaa tekeville henkilöille. Lopullinen vastaajien määrä oli 90, joten muuna kuin kokonaisotantana suoritettu kysely olisi tuottanut vastauksia todennäköisesti 90/otannan frekvenssi. Tässä tutkimuksessa kaikkien mahdollisien vastaajien mielipiteet olivat minulle kuitenkin tärkeitä. Haastattelut sekä kyselytutkimuksen vastaukset antoivat samansuuntaista tietoa: Lähtötiedoilla on suuri merkitys onnettomuustilanteisiin lähdettäessä. Tämä tieto oli jo sinänsä tutkimuksen kannalta tärkeä. Olin siis valinnut opinnäytetyöni aiheeksi asian, jolla on merkitystä. Vaarallisten kemikaalien lähtötietojen osalta itselleni oli suurin yllätys, että 81,61 % vastaajista oli ollut mukana kemikaalionnettomuudessa jossa ei ollut lähtötietoa kemikaaleista. Tämäkin tulos tukee valitsemani aiheen ja kehityskohteen suurta merkitystä esimerkiksi työturvallisuuden kannalta. Keskeisimpinä tuloksina selvisi, että pelastuslaitoksen tilannekeskus on tärkein tietolähde palomestareille onnettomuustilanteissa. Muita tärkeitä tietolähteitä olivat: kohteesta mahdollisesti tehty kohdekortti, kohteen omat asiantuntijat, Internet, TOKEVA- sekä OVA-ohjeet. C-osaamiskeskus sai yllättävän vähän kannatusta. Kyselytutkimuksen vastauksissa ei tullut ilmi
uusia tietokanavia tai tietolähteitä. Oma ehdotukseni on, että kohdekortteja tehtäisiin myös kohteisiin joissa ei ole automatiikkaa, mutta joissa säilytetään vaarallisia kemikaaleja.
uusia tietokanavia tai tietolähteitä. Oma ehdotukseni on, että kohdekortteja tehtäisiin myös kohteisiin joissa ei ole automatiikkaa, mutta joissa säilytetään vaarallisia kemikaaleja.